Maskiventilaatio

Hengitystukihoidon avulla avustetaan hengitystä paineilmaa puhaltavalla laitteella.

Maskiventilaatiolla tarkoitetaan hengitysteiden pitämistä auki ja hengityksen avustamista paineilmaa puhaltavalla laitteella joko jatkuvasti (CPAP) tai hengitysvaiheiden mukaan vaihdellen (kaksoispainelaite). Ilmaa puhalletaan keuhkoihin kasvoille tulevan maskin kautta.

Maskihoidossa ei tarvitse hallita pään liikkeitä ja maski on jatkuvasti kiinnitettynä kasvoille. Yleisimmin päiväaikaisesti käytetään nenä- tai sierainmaskeja.

Koska maski on jatkuvasti kasvoilla, puhaltaa laite yleensä henkilön itse lähtiessä hengittämään sisään. Mikäli laite ei tunnista omaa hengitystä aloittaa laite hengitystuen laitteeseen säädetyn taustataajuuden mukaisesti.

Jatkuvasta maskin kontaktista iholle voi pitkäaika​ishoidossa tulla iho-ongelmia, mutta yleensä tätä pystytään vähentämään vaihtelemalla maskimalleja päivällä ja yöllä.

Maskin kanssa potilas oppii rytmittämään puhumisen ja nielemisen laitteen antaman hengitystuen kanssa.

CPAP-laitteet

CPAP-laitteet puhaltavat jatkuvaa paineilmaa joko tasaisella tai vaihtuvalla vastapaineella pitääkseen potilaan ylähengitystiet auki unen aikana.

Vastapaine muodostaa mekaanisesti takanieluun ilmalastan, joka estää hengitystien painumisen kasaan ja siten hengityskatkon muodostumisen.

Kaksoispaineventilaatiolaitteet

Kaksoispaineventilaatiohoito tarkoittaa oman hengityksen avustamista maskilla tai suukappaleella.

Kaksoispainelaitteet puhaltavat ilmaa hengitysteihin jatkuvasti, mutta puhallettavan ilman määrä eli hoidon antama painetuki vaihtelee hengitysvaiheen mukaan.

Kaksoispainelaitteissa on nimensä mukaisesti kaksi painetasoa – sisäänhengityksessä laite puhaltaa enemmän ja uloshengityksessä laite puhaltaa vähemmän, mutta koko ajan laite puhaltaa ilmaa sisäänpäin.

Uloshengityksessä vastapaine pitää ylähengitystiet auki aivan kuten CPAP-laitehoito uniapnean hoidossa.

Sisäänhengityksessä laite puhaltaa voimakkaammin ja tukee potilaan omaa sisäänhengitystä laitteeseen säädetyn paine-tuen verran. Tämä painetuki voi olla aina sama tai joissain tilanteissa myös vaihteleva.

Kotona kaksoispaineventilaatiohoitoa saavat käyttävät laitetta pääosin öisin nukkuessa ja joskus myös päivisin.

ASV-laitteet eli adaptiivinen servoventilaatio

Sentraalisessa eli keskushermostoperäisessä uniapneassa hengityskatkoksiin ei liity hengitysyrityksiä. Tällaista uniapneaa saattaa esiintyä esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön, munuaisten vajaatoiminnan tai vaikean sydämen vajaatoiminnan yhteydessä.

Sentraalista apneaa voidaan hoitaa joissain tilanteissa ASV-kaksoispainelaitteella, joka säätää hengitystukea ja painetasoa tasaten hengityksen säätelyjärjestelmää.

Sydämen vajaatoiminan yhteydessä voi esiintyä sentraalisen uniapnean muotoa, ns. Cheyne-Stokes-hengitystä joka tarkoittaa jaksottaista välillä nopeasti tihenevää ja syvenevää hengitystä ja taas vaimenevaa hengitystä ja hengityskatkoja. Jos sydämen supistuvuus on alentunut, ASV-hoitoa ei aloiteta.

Takaisin alkuun Seuraava sivu
 

Päivitetty  19.10.2020