Nivustaipeen iho puudutetaan ja reisilaskimoon asetetaan ns. sisäänviejät, joiden kautta pehmeät ja taipuisat tutkimuskatetrit ohjataan sydämen sisään röntgenläpivalaisun avulla. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita suonireittejä. Katetrien liikuttelu verisuonessa on yleensä kivutonta.
Tutkimuskatetrien avulla selvitetään onko sähköimpulssin kulku sydämessä normaalia vai onko potilaalla rytmihäiriöitä aiheuttavia rakenteita. Sydäntä tahdistetaan ja aiheutetaan lisälyöntejä. Tarkoituksena on aiheuttaa oireita aiheuttava rytmihäiriö. Jos sellainen löytyy, sen syntypaikka ja syntytapa määritetään.
Osa käynnistyvistä rytmihäiriöistä voidaan pysäyttää helposti tahdistamalla. Joskus tarvitaan sähköistä rytmisiirtoa tai rytmihäiriölääkettä. Potilaan vointia ja verenpainetta sekä sydämen rytmiä ja sydämen sisältä saatavia sähkösignaaleja tarkkaillaan jatkuvasti.
Tutkimus kestää 1 – 2 tuntia. Lopuksi katetrit ja sisäänviejät poistetaan ja verisuonen pienet reiät painetaan kiinni, minkä jälkeen potilaan on oltava makuulla noin neljä tuntia.
Rauhoittavaa lääkitystä pyritään välttämään, koska se saattaa estää rytmihäiriön käynnistymisen. Usein toimenpiteen aikana annetaan lääkkeitä, jotka helpottavat rytmihäiriön käynnistymistä (esim. isoprenaliini, atropiini). Näiden lääkkeiden vaikutuksesta sydämen syketaajuus nopeutuu ja lyönti voimistuu rasituksen tapaan, mikä voi tuntua oudolta.
Mikäli katetrihoito tehdään samalla, ablaation tuottama kipu estetään tehokkaalla suonensisäisesti annettavalla kipulääkityksellä.
Sydämen elektrofysiologiseen tutkimukseen liittyvien vaarallisten komplikaatioiden riski, kuten verenvuoto sydänpussiin, on erittäin pieni (<1 %).
Pienet mustelmat nivustaipeessa ovat tavallisia ja vaarattomia. Sen sijaan verenvuoto pistokohdasta tai suuri ja aristava ihonalainen verenpurkauma on aihe ottaa yhteyttä toimenpideyksikköön.
Mikäli tutkimuksessa käynnistyy katetriablaatiolla hoidettavissa oleva rytmihäiriö, pyritään se hoitamaan samalla kerralla. Rytmihäiriötahdistimen tai tavallisen tahdistimen asennuksen ajankohta ratkaistaan tapauskohtaisesti.
Toisinaan päädytään jatkamaan seurantalinjaa tai aloittamaan rytmihäiriöitä estävä lääkitys. Hoitovaihtoehdoista keskustellaan potilaan kanssa jo ennen toimenpidettä ja toimenpiteessä saatujen tietojen perusteella ennen hoitopäätöstä.
Kotiin pääsee joko samana iltana tai seuraavana päivänä, ellei jatkohoito vaadi muuta. Kotiutumisen jälkeen voi kävellä normaalisti, voimakkaita ponnisteluja ja urheilua on hyvä välttää muutaman päivän ajan. Sairausloman tarve ratkaistaan yksilöllisesti.