Katetrin avulla tehtävä aorttaläpän toimenpide eli TAVI

Aorttaläppäahtauman vaikeusaste ja kajoavan hoidon tarve selviävät sydämen ultraäänitutkimuksessa. Sen lisäksi tehdään aortan tietokonetomografia eli viipalekuvaus aorttaläpän, aortan ja nivusvaltimoiden alueelle. Tässä todetut löydökset vaikuttavat hoitotavan valintaan. Jos päädytään katetriläppähoitoon, katetriläpän tyyppi ja koko valitaan tietokonetutkimuksessa todettujen löydösten perusteella. Sepelvaltimoiden tilanne arvioidaan joko tietokonekuvasta tai tekemällä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus katetriteitse.

Katetriläppäproteesi on valmistettu sian tai naudan sydänpussikudoksesta ja se on kiinnitetty metalliverkkoon. Metalliverkko ankkuroi läpän kalkkisen aorttaläpän päälle. Katetriläppiä on joko pallolla laajennettavia tai itsestään laajenevia eli ne laajenevat, kun ne vapautetaan katetrin sisältä. Kaikki katetriläpät on ladattu pieneen tilaan katetrin sisälle, jotta ne voidaan viedä nivusvaltimon kautta paikoilleen.

Nivusvaltimon kautta tehtävä katetriläppätoimenpide tehdään yleensä paikallispuudutuksessa ja potilas saa suoneen väsyttävää kipulääkettä. Osa potilaista nukahtaa pinnallisesti. Toimenpide kestää valmisteluineen noin 1-2 tuntia. Muita toimenpidereittejä käytettäessä potilas nukutetaan. Osa potilaista kokee toimenpiteen aikana nivusseudun kipua välineistöä vietäessä. Läpän asennuksen yhteydessä sydäntä yleensä tahdistetaan nopeasti, tämä voi tuntua epämiellyttävänä tykytyksenä.

Katetritoimenpiteen jälkeen sairaalassa tarkkaillaan potilaan vointia, verenpainetta, sydänfilmiä ja nivusia. Katetriläpän toiminta tarkistetaan sydämen ultraäänitutkimuksella.

Pääsääntöisesti TAVI-toimenpiteestä toipuu nopeasti, suurin osa potilaista pääsee liikkeelle jo samana päivänä. Katetritoimenpiteen jälkeen suuri osa potilaista kotiutuu seuraavana päivänä, jotkut tarvitsevat muutaman päivän seurantaa tai kuntoutumista. Jos todetaan hidaslyöntisyys, pysyvä tahdistin asetetaan samalla hoitojaksolla. Kotiutumisen yhteydessä lääkäri suunnittelee tarvittavat kontrollikäynnit ja lääkehoidon.

Ennen toimenpidettä on hyvä kartoittaa mahdollinen lisäapu kotitöihin sairaalasta kotiutumisen jälkeiseen aikaan.

Heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen voi tehdä kevyitä kotiaskareita, esim. laittaa ruokaa, peseytyä ja ripustaa pyykkiä. Voimakasta ponnistelua on syytä välttää viikon ajan, jotta nivunen pääsee parantumaan. Kevyttä kävelyä voi harrastaa, raskaampaa liikuntaa on syytä välttää viikon ajan. Raskaampia kotitöitä ovat esim. lumityöt, nurmikon leikkaaminen, pihan haravointi, halkojen hakkaaminen ja raskaiden ostosten kantaminen. Viikon toipilasajan jälkeen saa liikkua rajoituksetta omien voimien mukaan. Liikunta tekee hyvää sydämelle ja koko elimistölle. Yleensä potilas havaitseekin nopeasti jaksavansa liikkua paremmin.

TAVI-läppä voi painaa sydämen sähköratajärjestelmää ja aiheuttaa hidaslyöntisyyttä. Noin 5-10 % tarvitsee TAVI-toimenpiteen jälkeen pysyvän tahdistimen. Hidaslyöntisyys ilmenee yleensä muutaman päivän sisällä toimenpiteestä. Muita katetriläppähoidon mahdollisia haittoja ovat aivoverenkiertohäiriöt ja valtimon verenvuoto tai vaurio. Näiden riski on muutaman prosentin luokkaa.