Eteisvärinän hoito

Rytminhallintahoitolinjassa pyritään aktiivisesti palauttamaan normaali sinusrytmi joko sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla ja tämän jälkeen estämään eteisvärinän uusiutuminen lääkityksillä ja tarvittaessa katetriablaatiohoidolla.

Rytminhallinta on ensisijainen hoitolinja jos eteisvärinästä aiheutuvat oireet ovat hankalat eikä merkittäviä liitännäissairauksia ole.

Sykkeenhallinnassa tyydytään eteisvärinärytmiin, jota lääkityksillä tarvittaessa rauhoitetaan. Mikäli eteisvärinä on oireeton, leposyke rauhoitetaan alle 110 lyöntiin minuutissa. Jos nopeasta rytmistä aiheutuu oireita, hidastetaan leposyke 60–80/min tasolle. Rasituksessa syke saa nousta nopeammaksi samaan tapaan kuin normaalinkin rytmin vallitessa.

Oireettomilla tai lieväoireisilla iäkkäillä ennuste ja elämänlaatu ovat vähintään yhtä hyvät sykkeenhallinnan kuin lääkkeellisen rytminhallinnan aikana. Erikoislääkärin (kardiologi/sisätautilääkäri) konsultaatio eteisvärinän hoitolinjaa valittaessa on yleensä aiheellinen.

Jos eteisvärinää sairastavalle tehdään sydänleikkaus jonkin muun syyn takia, voidaan eteisvärinää hoitaa sen yhteydessä tehtävällä lisätoimenpiteellä. Eteisvärinän kirurgista hoitoa voidaan valikoiduilla potilailla harkita myös silloin kun muut hoidot ovat osoittautuneet tuloksettomiksi tai vasta-aiheisiksi.

Eteiskorvake on sydämen vasemmassa eteisessä sijaitseva umpipussi, johon eteisvärinää sairastavilla voi ilman antikoagulaatiohoitoa muodostua verihyytymiä.

Jos antikoagulaatiohoito on arvioitu vasta-aiheiseksi esimerkiksi kasvaneen vuotoriskin vuoksi, voidaan yhtenä hoitovaihtoehtona harkita eteiskorvakkeen sulkemista katetriavusteisesti tai avosydänleikkauksen yhteydessä.