Tietoa tahdistinhoidoista

Sydämen tahdistimen tehtävänä on säädellä normaalista poikkeavien sydämenlyöntien tahtia.

Suomessa asennetaan vuosittain yli 6000 uutta tahdistinta. Lisäksi tehdään vuosittain yli 1500 tahdistimen virtalähteen vaihtoa. Noin puolet asennuksista tehdään yliopisto- ja puolet keskussairaaloissa. Suurin osa asennuksista on hitaan pulssin tahdistinhoitoa. Tahdistinhoito Suomessa on sekä laadullisesti että määrällisesti korkealaatuista eurooppalaista tasoa.

Hitaan pulssin tahdistinhoito

Pulssin hitauden luonne määrää, millainen tahdistinlaite ja tahdistimen säätö potilaalle valitaan. Tahdistimella voidaan poistaa pulssin hitaudesta aiheutuvat levon aikaiset oireet ja usein palauttaa rasituksen sieto.

Tahdistinjohdot asennetaan:

  • oikeaan kammioon, kuten hidaspulssisessa eteisvärinässä tai
  • oikeaan eteiseen ja kammioon, kuten eteiskammiokatkoksessa

Tahdistinlaite aistii johdon kautta sydämen omaa toimintaa ja antaa tahdistusta tarvittaessa eteiseen, kammioon tai molempiin. Tahdistinta voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa nopean rytmin lääkehoito aiheuttaa riskin hitaasta pulssista.

Lue lisää:

Sydämen vajaatoiminnan tahdistinhoito

Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa voidaan toisinaan lievittää vajaatoimintatahdistimella. Erityisesti vajaatoimintatahdistimesta hyötyvät potilaat, joilla sydänfilmissä on niin kutsuttu vasen haarakatkos, jonka takia impulssin johtuminen sydämen sisällä on viivästynyt.

Tämä voi aiheuttaa sydämeen niin sanotun synkronisaatiohäiriön, jossa sydämen sivuseinämä supistuu eriaikaisesti sydämen etuosaan verrattuna, mikä pahentaa vajaatoimintaa. Tämä voidaan korjata tahdistamalla sydäntä samanaikaisesti oikeaan kammioon ja vasemmankammioon sivuseinämään viedyistä johdoista. Sydämen synkronointi parantaa pumppauskykyä ja voi lievittää sydämen vajaatoiminnan oireita.

Lue lisää:

Rytmihäiriötahdistinhoito

Rytmihäiriötahdistin asennetaan, kun hengenvaarallinen rytmihäiriö on vaarassa uusiutua. Sitä käytetään myös vaikeassa sydänsairaudessa turvana, vaikka vakavaa rytmihäiriötä ei ole vielä esiintynyt. Rytmihäiriötahdistin muistuttaa tavallista tahdistinta, mutta se on kooltaan suurempi ja toiminnoiltaan monipuolisempi.

Rytmihäiriötahdistin seuraa rytmiä japysäyttää kammioperäisen tiheälyöntisyyskohtauksen tahdistamalla tai tarvittaessa korkeaenergisen sähköiskun avulla. Kammiovärinän se pysäyttää iskuhoidolla tavallisesti 10-20 sekunnin kuluessa. Rytmihäiriön seurauksena yleensä menee hetkeksi tajuttomaksi ennen rytmin kääntöä.

Rytmihäiriötahdistimeksi voidaan valita potilaskohtaisesti sellainen laite, joka hoitaa myös hidasta pulssia kuten tavallinen tahdistin tai antaa sydäntä synkronoivaa tahdistusta vajaatoiminnan lievittämiseksi. Osalle potilaista voidaan käyttää ihonalaista rintakehän ulkopuolista rytmihäiriötahdistinta, jossa ei ole sydämen sisäisiä tahdistinjohtoja eikä siten tahdistusmahdollisuutta.

Johdoton tahdistin

Perinteiseen tahdistimeen verrattuna johdoton tahdistin on pienikokoisempi. Johdoton tahdistin viedään nivusen laskimon kautta ja kiinnitetään pienillä hakasilla sydämen sisälle oikeaan kammioon. Johdoton tahdistin soveltuu henkilöille, joille perinteistä johdollista tahdistinta ei ole voitu asentaa infektio-ongelmien tai anatomisten syiden vuoksi. Johdollisiin tahdistimiin verrattuna infektioriski on huomattavasti vähäisempi, koska tahdistintaskuun ja – johtoihin liittyviä infektio-ongelmia ei ole. Johdottomat tahdistimet eivät kykene tahdistamaan eteisiä eivätkä ole pääsääntöisesti pystyneet tahdistaneet sydäntä eteisen ohjaamana. Tämän vuoksi johdottomia tahdistimia käytetään ensisijaisesti eteisvärinäpotilailla ja henkilöillä, joilla tahdistuksen tarve on ollut hyvin vähäinen. Viime aikoina on kuitenkin kehitetty myös eteisen ohjaamia johdottomia tahdistimia, jotka soveltuvat myös eteis-kammiokatkoksesta kärsiville potilaille.

HIS-tahdistin

His-tahdistimissa oikean kammion tahdistinjohto asennetaan oikean kammion väliseinän asemesta oikean eteisen puolelle kolmiliuskaläpän yläpuolelle Hisin kimpun tyvialueelle. HIS-tahdistin mahdollistaa fysiologisen tahdistuksen esimerkiksi vasenta haarakatkosta sairastaville mutta johtoratajärjestelmän kaukaisempien osien johtumishäiriöiden hoitoon se ei sovellu.

Ihonalainen rytmihäiriötahdistin (S-ICD)

Ihonalainen rytmihäiriötahdistin asennetaan kokonaan rintaontelon ulkopuolelle. Johto asennetaan rintalastan päälle ja tunneloidaan sekä yhdistetään vasemmassa kyljessä osittain leveän selkälihaksen alle asennettavaan tahdistingeneraattoriin. S-ICD ei sovellu potilaille, jotka tarvitsevat hidaslyöntisyystahdistusta. Ihonalainen rytmihäiriötahdistin soveltuu erittäin hyvin nuorille henkilöille jotka tarvitsevat defibriloivaa tahdistinta eli sydäniskuria. S-ICD:n johdot ovat pidempi kestoisia perinteiseen rytmihäiriötahdistin johtoihin nähden.

Takaisin alkuun Seuraava sivu
kardiologia; Sydänsairaudet; tahdistimet; rytmihäiriö; syke; pulssi; sydän

Päivitetty  20.4.2021