Sydänsarkoidoosissa hoidetaan sydänlihasvauriota aiheuttavaa tulehdusta ja tulehduksen mahdollisia seurauksia, kuten rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa.
Sydänsarkoidoosin hoitomuotoja ovat
tulehdusta hillitsevä lääkitys
rytmihäiriöiden estolääkitys
vajaatoimintalääkitys
tahdistinhoito
Hoitomuodot valitaan yksilöllisesti sairauden vaikeusasteen mukaan. Tulehduksen sammuessa sydämen kammion toiminta saattaa parantua, mahdolliset rytmihäiriöt vähentyä ja johtumishäiriöt lieventyä. Vaikka sarkoidoottinen tulehdus sydänlihaksessa sammuisi kokonaan, suorituskyky ei välttämättä palaa sairastumista edeltävälle tasolle ja hoidon tarve voi olla pysyvä.
Sydänsarkoidoosia hoidetaan tulehdusta hillitsevillä lääkkeillä, joista yleisin on kortisoni. Kortisonin rinnalla voidaan käyttää tulehdusta hillitseviä solunsalpaajia, kuten metotreksaattia, atsatriopiinia ja mykofenolaattia. Mikäli tablettihoito ei ole riittävä, voidaan käyttää suonensisäisesti annettavaa biologista lääkettä.
Tutkimusten ja oireiden perusteella tulehdusta hillitsevää lääkitystä kevennetään asteittain tai mahdollisesti lopetetaan. Joskus tulehdus aktivoituu uudelleen, jolloin joudutaan harkitsemaan lääkityksen aloitusta uudestaan. Osalla potilaista tulehdusta hillitsevä lääkitys jää pysyväksi.
Kaikille sydänsarkoidoosipotilaille aloitetaan beetasalpaaja vähentämään nopeiden rytmihäiriöiden riskiä. Joskus beetasalpaajan ohella käytetään toista rytmihäiriölääkettä, amiodaronia.
Jos tulehdus on heikentänyt sydämen pumppausvoimaa, aloitetaan sydämen toimintaa tukevia lääkkeitä.
Useimmat sydänsarkoidoosiin sairastuneet tarvitsevat sydämen tahdistimen. Tahdistimen tyyppi ja tahdistustoiminnot valitaan yksilöllisesti tarpeen mukaan.
Tarkistettu 2.10.2024
