Karsastuksen hoito

Karsastuksen hoito on yksilöllistä. Karsastusta voidaan hoitaa silmälaseilla, prismasilmälaseilla, joskus silmäjumpalla ja leikkauksella.

​​​​​​​​Karsastuksen hoidossa voidaan käyttää silmälaseja ja niihin kiinnitettävää Fresnelkalvoa.

​​Kuva: Silmälasit, joissa väliaikainen silmälaseihin kiinnitettävä prismakalvo.

Karsastuksen taustatekijät vaikuttavat hoitosuunnitelmaan

Karsastuspotilaita tutkitaan ja hoidetaan sairaaloiden silmätautien poliklinikoilla tai vaihtoehtoisesti yksityissilm​älääkärin vastaanotolla (perheen niin halutessa tai mikäli sairaala ostaa palveluja yksityiseltä).

Karsastuksen hoito suunnitellaan yksilöllisesti riippuen siitä, millainen karsastus on kyseessä, missä iässä se on alkanut, liittyykö karsastukseen amblyopiaa tai taittovirheitä ja aiheuttaako karsastus oireita.

Karsastuksen hoitovaihtoehdot

Karsastusta voidaan hoitaa silmälaseilla, prismasilmälaseilla, joskus silmäjumpalla ja leikkauksella. Peittohoitoakin voidaan aloittaa karsastavan silmän toiminnallisen heikkonäköisyyden eli amblyopian hoitoon ja ehkäisyyn. ​​​​

Silmälasit

Joskus tavanomaiset silmälasit riittävät karsastuksen hoidoksi. Erityisesti tietyntyyppiset sisäänkarsastukset hoituvat parhaiten laseilla. Laseja voidaan joskus käyttää karsastuksen hoidoksi silloinkin, kun näöntarkkuus sinänsä olisi hyvä ilman laseja.

Karsastuksen hoitoon käytettävät lasit kuuluvat alle 8-vuotiailla lapsilla lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen käytännöt vaihtelevat jonkin verran alueellisesti, mutta pääosin silmälasit karsastuksen tai amblyopian (toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitoon) hoitoon korvataan alle 8-vuotiaille lapsille, useimmiten enintään kerran vuodessa.

Lue lisää:

Prismalasit

Silmälaseihin voidaan laittaa tavanomaisen lasivahvuuden lisäksi myös prisma, jolla vähennetään silmien tekemää työtä ja oireita. Prisma ei korjaa silmien asentoa, mutta voi auttaa silmien omaa hallintaa ja suorassa pysymistä.

Prismasauva, jolla testataan millaiset prismalasit ovat sopivat. Kuva: Prismasauva.

Joskus karsastuksen hoitona, erityisesti halvauskarsastuksessa tai karsastusleikkausta suunniteltaessa, käytetään laseihin kiinnitettävää väliaikaista prismakalvoa.

Fresnelkalvo asetettuina silmälaseihin.
Kuva: Silmälasit, joissa toisessa linssissä väliaikainen prismakalvo. 


Yleistä karsastusleikkauksesta

Joskus karsastuksen hoidossa tarvitaan leikkausta, jos muut hoitomuodot eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Ennen leikkausta silmiä voidaan tarvittaessa totuttaa uuteen yhteiskatseluun silmälaseihin kiinnitettävän väliaikaisen prismakalvon avulla.

​Esitutkimukset ennen leikkausta

Leikkaus suunnitellaan huolellisen esitutkimuksen perusteella. Leikkauksessa vahvistetaan tai heikennetään valittuja silmälihaksia silmien suoristamiseksi. Silmää liikuttaa yhteensä kuusi silmälihasta, joista yleensä leikataan 1–2 lihasta kerralla, mutta joskus jopa 3–4 lihasta. Useimmiten leikataan karsastavaa silmää, mutta molempien silmien yhtäaikainen (tai peräkkäinen) leikkaus tai pelkästään joskus jopa niin sanotusti terveen silmän leikkaaminen on tarpeen.

On mahdollista, että yksi karsastusleikkaus tuo riittävän avun, mutta toisinaan voidaan tarvita lisäleikkausta myöhemmin. Etenkin lapsilla uusintaleikkauksen tarve on hieman todennäköisempi, koska silmien luontainen asento muuttuu jonkin verran iän myötä. Useimmat saavat leikkauksesta apua karsastusvaivaansa. Leikkaus on ainoa hoitovaihtoehto sosiaalisissa tilanteissa häiritsevässä karsastuksessa.

Leikkauksen kulku

Leikkaus on yleensä päiväkirurginen eli kotiin pääsee yleensä saman päivän aikana. Lapset leikataan aina nukutuksessa, mutta aikuisia voidaan leikata myös paikallispuudutuksessa.

KarsastusleikkausKarsastusleikkaus on silmään kohdistuva pinnallinen leikkaus. Leikkauksesta ei jää haavoja eikä arpia iholle. Leikkauksen aikana silmä on silmäkuopassa omalla paikallaan, silmän pintaa suojaava sidekalvo avataan ja operoitava silmälihas irrotetaan.

Lihasta heikennetään siirtämällä sitä lähtötilanteeseen nähden kauemmas taakse ja kiinnittämällä uudelleen silmän pintaan. Lihasta vahvistetaan poistamalla siitä palanen ja kiinnittämällä se sitten takaisin alkuperäiselle paikalleen.

Toimenpiteessä käytetään lähes poikkeuksetta sulavia ompeleita. Lopuksi sidekalvo suljetaan ohuella sulavalla langalla ja silmä peitetään lapulla tai kirkkaalla kilvellä.

Leikkauksen jälkeen

Toimenpiteen jälkeen silmä normaalisti on punainen ja siinä on roskantunnetta, liikutteluarkuutta ja vetistystä. Nämä oireet alkavat kuitenkin helpottaa jo ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana.

Leikkauksen jälkeen laitetaan antibiootti-kortisonitippoja. Pinnalliset tikit sulavat itsestään noin parissa viikossa. Ohimenevät kaksoiskuvat ovat mahdollisia alkuviikkoina silmien ja aivojen totutellessa uuteen yhteiskatseluun.

Karsastusleikkaus ei pysyvästi vaikuta näöntarkkuuteen, joten leikkauksen jälkeen silmälasien käyttöä jatketaan entiseen tapaan (mikäli kyseessä eivät ole karsastuksen hoitoon tarkoitetut silmälasit eli ns. prismalasit, jotka eivät leikkauksen jälkeen enää ole sopivat).

Etenevä punoitus, luomien turvotus sekä selkeä kellertävä rähmintä erityisesti ensimmäisen parin viikon aikana sen sijaan ovat merkkejä tulehduksesta. Tällöin on tärkeää olla viipymättä yhteydessä leikanneeseen yksikköön.

Normaalin jälkitarkastuksen ajankohta vaihtelee sairaalakohtaisesti. Sairausloman pituus karsastusleikkauksen jälkeen on 1–3 viikkoa työtehtävistä riippuen.

Leikkauksen riskit

Karsastusleikkaukseen liittyy tiettyjä riskejä kuten mihin tahansa lääketieteelliseen toimenpiteeseen. Yli- tai alikorjaus on tavallisin ongelma, ja sitä hoidetaan tarvittaessa prismalaseilla, ortoptisilla harjoitteilla tai uudella leikkauksella.

Pinnalliset tulehdukset ja yliherkkyysreaktiot hoituvat yleensä paikallislääkityksen tehostuksella tai vaihtamisella. Vakavammat tulehdukset ovat hyvin harvinaisia, samoin pysyvät kaksoiskuvat.

Leikkauksen aikana voi ilmetä verenvuotoa ja ongelmia lihaksen kiinnittämisessä. Kaiken kaikkiaan riski näön huomattavasta heikkenemisestä tai karsastuksen pysyvästä pahenemisesta leikkauksen seurauksena on äärimmäisen pieni.

Silmäjumppa eli ortoptiset harjoitukset

Pienehkön uloskarsastuksen hoidoksi tai silmien heikon yhteistyökapasiteetin vahvistamiseksi voi sopia ortoptinen hoito eli niin sanottu silmäjumppa tai silmälihasten ”fysioterapia”. Silmäjumpan tarkoituksena on karsastuksesta johtuvien oireiden vähentäminen tai poistaminen vahvistamalla silmälihaksia ja siten parantamalla silmien hallintaa.

Hoito vaatii muutamia ohjattuja kontrollikäyntejä poliklinikalla ortoptistin tai sairaanhoitajan vastaanotolla sekä ohjeiden mukaista säännöllistä kotiharjoittelua hoitojakson aikana.

Ortoptiset harjoitukset voivat olla vaihtoehtohoito prismalaseille. Harjoituksiin tarvitaan motivaatiota ja riittävää keskittymiskykyä, minkä vuoksi hoito soveltuu parhaiten isommille koululaisille ja aikuisille.

Lue lisää:


Edellinen sivu