Munuaisten toimintaa voidaan tutkia sellaisten aineiden avulla, jotka erittyvät munuaisten kautta pois elimistöstä. Kun munuaisten toiminta heikkenee, alkaa näitä aineita kertyä elimistöön. Yleisimmin munuaisten vajaatoiminnan asteen arviointiin käytetään verikoetta, joka mittaa kreatiniinin määrää veressä. Kreatiniini on lihasten aineenvaihdunnassa syntyvä sivutuote, joka eritetään munuaisten kautta pois elimistöstä. Veren kreatiniinipitoisuuden avulla voidaan arvioida munuaisten toimintaa laskemalla munuaisten hiussuonikerästen eli glomerulusten suodatusnopeus (lyh. GFR), joka ottaa huomioon myös potilaan iän ja sukupuolen.
Munuaisten vajaatoiminta jaetaan lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja loppuvaiheen vajaatoimintaan. Jos GFR-arvo on yli 90 ml/min on munuaisten toiminta normaalia, arvoilla 90–60 ml/min puhutaan lievästä munuaisten vajaatoiminnasta, 60–30 ml/min välillä olevat arvot ovat keskivaikean ja alle 30 ml/min vaikean munuaisten vajaatoiminnan merkki. Kun GFR laskee alle 15 ml/min puhutaan loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnasta. Keskivaikean ja vaikean munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä on syytä keskustella lääkärin kanssa myös ilman reseptiä ostettavien lääkkeiden käytöstä.
Vaikka munuaisten toiminta tyypillisesti heikkenee ikääntyessä, ei pelkkä ikä kerro munuaisten toiminnasta. Yli 70-vuotiaan munuaiset voivat toimia yhtä hyvin kuin 30 vuotta nuoremman, etenkin ilman muita sairauksia, kuten verenpainetautia tai diabetesta. Koska ikä kuitenkin vaikuttaa munuaisten toimintaan, on eri ikäluokille omat GFR-viitearvonsa. Siinä missä nuoren aikuisen normaali GFR eli GFR-viitearvo on yli 89 ml/min, on yli 70-vuotiailla vastaava lukema 59 ml/min.