Siirry sivun sisältöön

Kipulääkkeiden oikea käyttö

Lääkäriin kannattaa hakeutua aina, jos kivun syy ei ole selkeästi tiedossa tai jos akuutti kipu on hyvin voimakasta. Kivun pitkittyessä on aiheellista hakeutua lääkäriin samoin, jos itsehoitolääkkeiden teho ei riitä.

Lääkäriin kannattaa hakeutua aina, jos kivun syy ei ole selkeästi tiedossa tai jos akuutti kipu on hyvin voimakasta. Kivun pitkittyessä on aiheellista hakeutua lääkäriin samoin, jos itsehoitolääkkeinä saatavien kipulääkkeiden teho ei riitä.  

Tiettyjä kipulääkkeitä saa ostaa ilman reseptiä ja niitä kutsutaan kivun itsehoitolääkkeiksi. Kivun hoidossa itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäisten oireiden hoitoon ja satunnaiseen, kerrallaan korkeintaan muutaman päivän jatkuvaan käyttöön. Kipulääkkeiden käyttö herättää monia kysymyksiä ja alla on mainittu niistä yleisimpiä.  

Itsehoitolääkkeinä saatavilla olevat tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli tehoavat melko hyvin jännityspäänsärkyyn, migreeniin, kuukautiskipuun sekä flunssaan liittyviin särkyihin ja kuumeeseen. Tämän tyyppiset kivut ovat usein tilapäisiä ja lyhytkestoisia, joten ne soveltuvat hyvin itsehoitolääkitykseen.  

Itselääkityksen Käypä hoito -suosituksen potilasversiossa on hyvät potilaille suunnatut ohjeet kivun hoidosta. 

Päätös kipulääkkeen hyväksymisestä itsehoitoon perustuu lääkkeen tehon ja turvallisuuden vahvistavaan tutkimusnäyttöön sekä siihen, miten hyvin lääke soveltuu tilapäiskäyttöön ja nopeaan kivun lievitykseen. Eräät tulehduskipulääkkeet sekä kipu- ja kuumelääke parasetamoli soveltuvat tilapäiskäyttöön ja nopeaan kivun lievitykseen.  

Nopeaan kivun lievitykseen käytetään myös lääkärin määräyksellä saatavia vahvoja kipulääkkeitä, kuten opioideja.  

 Opioidit eivät kuitenkaan sovellu itsehoitolääkkeiksi, koska niiden käyttö aiheuttaa usein merkittäviä haittoja, kuten pahoinvointia ja huimausta. Opioidit vaikuttavat myös ajokykyyn ja niiden käyttöön liittyy riippuvuuden ja vieroitusoireiden vaara.  

Ilman lääkärin reseptiä saatavan itsehoitovalmisteen käyttö ei myöskään saa viivyttää taustalla olevan tilan tai sairauden hoitamista.  

Tulehduskipulääkkeillä tarkoitetaan kipulääkkeitä, joilla on tulehdusta rauhoittava, kipua lievittävä ja kuumetta alentava vaikutus. Tulehduskipulääkkeitä on ollut kliinisessä käytössä 1800-luvun loppupuolelta alkaen, siitä lähtien kun salisylaatteja ja asetyylisalisyylihappoa (aspiriinia) aloitettiin tuottamaan lääkekäyttöön.  

Tulehduskipulääkkeet ovat yleinen kipulääkeryhmä. Ne tehoavat hyvin kipuun, johon liittyy tulehdusta ja akuuttia kudosvauriota. Tulehduskipulääkkeiden teho lisääntyy vain tiettyyn rajaan asti, joka on korkeintaan valmisteen suurin suositeltu vuorokausiannos.

Kiputuntemuksen väheneminen edistää hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi kivun lieventyminen parantaa yleensä myös toimintakykyä ja unen laatua.  

 

Kaikilla kipulääkkeillä on haittavaikutuksia.  

Parasetamolin merkittävin haittavaikutus kohdistuu maksaan, jota se voi vaurioittaa erityisesti yliannostustilanteissa. Yhtäaikainen alkoholinkäyttö voi edesauttaa maksavaurion syntyä.  

Tulehduskipulääkkeiden (kuten asetyylisalisyylihapon, ibuprofeenin, ketoprofeenin ja naprokseenin jne.) haittavaikutukset kohdistuvat ruuansulatuskanavaan, verenkiertoelimistöön, veren hyytymisjärjestelmään ja munuaisiin. Haittojen voimakkuus riippuu lääkkeen annoksesta ja lääkityksen kestosta.   

Näitä haittoja ovat veren hyytymiseen osallistuvien verihiutaleiden toiminnan häiriö, verenvuodon riskin lisääntyminen erityisesti ruuansulatuskanavassa sekä munuaisten toiminnan häiriö, joka aiheuttaa nesteen kertymisen elimistöön ja sen seurauksena turvotusta. Lisäksi munuaisten toiminnan häiriön seurauksena verenpain voi nousta, sydämen vajaatoiminta pahentua ja mm. reumalääkkeenä käytetyn metotreksaatin ja mielialahäiriöiden hoidossa käytetyn litiumin poistuminen virtsaan voi vähentyä. Säännöllinen tulehduskipulääkitys voi heikentää useimpien verenpainelääkkeiden tehoa.  

Käytännössä kipulääkkeiden aiheuttamien haittojen riski on pieni, kun niitä käytetään tilapäisesti ja itsehoitoon tarkoitetuilla annoksilla eli pakkauksen ohjeen mukaan.  

Tulehduskipulääkkeitä tulisi välttää, jos sairastaa sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa tai munuaisten vajaatoimintaa. Tulehduskipulääkkeet eivät myöskään sovi kaikille astmaa sairastaville, koska osa potilaista voi saada niistä keuhkoputkien supistumisreaktion.   

Kivun itsehoitolääkkeet eivät välttämättä sovi, jos käytössä on verenohennuslääkitys tai ruuansulatuskanavassa on ollut verenvuotoa. Edellä mainituissa tilanteissa kivun lääkehoito tulisi suunnitella yhdessä lääkärin kanssa.  

Ehdotonta estettä ei ole. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei samaan aikaan käytetä useampaa tulehduskipulääkettä. Koska kaikki tulehduskipulääkkeet vaikuttavat samalla tavalla, eri valmisteiden yhdistäminen moninkertaistaa annoksen ja lisää haittoja. Joskus käy niin, että itsehoitolääkettä käytetään samaan aikaan kuin reseptillä määrättyä kipulääkettä, joka sisältää saman ryhmän lääkettä tai jopa samaa vaikuttavaa ainetta.   

Tällainen päällekkäisyys voi pahimmillaan johtaa yliannostustilanteeseen ja aiheuttaa haittojen lisääntymisen.   

Flunssan hoitoon tarkoitetuissa valmisteissa on yleensä myös tulehduskipu- tai särkylääkettä. Muita kipulääkkeitä ei pidä käyttää samanaikaisesti flunssalääkkeiden kanssa.

Itsehoitolääkkeiden käytöstä on hyvä puhua lääkärin kanssa, jotta päällekkäiseltä lääkkeiden käytöltä vältytään. Neuvoa voi kysyä myös apteekista.   

Kipulääkkeiden turvallisesta käytöstä voi hakea lisätietoa esimerkiksi Terveyskirjastosta.

Lääkäriin kannattaa hakeutua aina, jos kivun syy ei ole selkeästi tiedossa tai jos akuutti kipu on hyvin voimakasta. Kivun pitkittyessä on aiheellista hakeutua lääkäriin samoin, jos itsehoitolääkkeinä saatavien kipulääkkeiden teho ei riitä.

Esimerkiksi päänsäryn kohdalla hoitoon on syytä hakeutua välittömästi, jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita muita oireita. Myös voimakas särky, joka vie toimintakyvyn, on syytä tutkia tarkemmin.  

Migreenityyppisen päänsäryn kohdalla lääkärin arvio olisi hyvä tehdä heti ensimmäisellä kerralla, kun epäily migreenistä herää.  

Kuukautiskivut voivat edellyttää lääkärin arviota, jos kuukautiset muuttuvat kivuliaiksi, kipu alkaa ennen vuotoa tai kestää koko vuodon ajan tai jos kuukautiskierto muuttuu tai esiintyy epäsäännöllistä vuotoa.  

Niska- ja selkäkivun kohdalla lääkäriin on syytä mennä, jos kipu säteilee ylä- tai alaraajaan tai ilmaantuu lihasheikkoutta.  

Selkäkipupotilaan on syytä hakeutua pikaisesti lääkäriin, jos ei pysty virtsaamaan normaalisti, ulosteenpidätyskyky heikkenee tai ilmaantuu tunnottomuutta sukupuolielinten tai peräaukon alueella.  

Jokainen on tuntenut kipua joskus. Kipu voi olla äkillistä, kovaa ja vihlovaa, kuten korva- tai hammassärky. Kipu voi olla myös tasaista, jatkuvaa särkyä kuten vaikka päänsärky. Lisää kivusta voit lukea Terveyskylän Kivunhallintatalosta. 

Tarkistettu 9.7.2025