Myyräkuume on ehkä tunnetuin munuaisten toimintaa väliaikaisesti heikentävä tulehdustauti. Sen tuoreessa vaiheessa potilaan munuaisten toiminta voi jopa loppua hetkellisesti ja potilas joutuu väliaikaisesti dialyysiin eli keinomunuaishoitoon. Munuaisten toiminta kuitenkin elpyy tulehduksen mennessä ohitse.
Myös monet muut akuutit sairaudet voivat väliaikaisesti heikentää munuaisten toimintaa etenkin, jos potilaalla on tälle altistavia tekijöitä, kuten sydämen vajaatoiminta. Tällöin olisi tärkeää miettiä, onko potilaan lääkitys sellainen, että se ei enää rasita munuaisia enempää.
Lääkitystä voidaan joutua muuttamaan väliaikaisesti. Lääkärillä on useampi vaihtoehto tähän. Useimmin käytetty on se, että lääkkeet pidetään ennallaan, mutta niiden annoksia pienennetään munuaisten vajaatoiminnan vaikeusaste huomioiden. Mitä hankalampi vajaatoiminta, sen enemmän annoksia joudutaan pienentämään. Jo lievässä vajaatoiminnassa voidaan pienentää annoksia, jos kyseessä on lääke, jonka pitoisuuden liiallinen nousu aiheuttaa herkästi haittavaikutuksia.
Toisena vaihtoehtona on lääkkeen annosvälin pidentäminen. Tällöin lääkkeen hidastunut poistuminen elimistöstä korjaantuu sillä, että lääkettä annostellaan harvemmin, jolloin se ei pääse kertymään elimistöön.
Viimeisenä vaihtoehtona on lääkkeen tauotus tilapäisesti, jos kyseessä on esimerkiksi lääke, jonka pitoisuuden nousu aiheuttaisi hankalia, jopa kohtalokkaita, haittavaikutuksia. Lääkkeen aloittamista uudelleen mietitään siinä vaiheessa, kun munuaiset ovat toipuneet.
Joskus voidaan myös miettiä tilapäistä tai jopa pysyvää vaihtoehtoa entiselle lääkitykselle. Jos on mahdollista, valitaan sellainen lääke, joka ei erity munuaisten kautta, eivätkä munuaiset osallistu millään lailla muutenkaan sen toimintaan elimistössä. Näitä vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole tarjolla kovin usein.