Lääkkeen teho ja turvallisuus ovat aina ensisijaisia asioita, kun lääkettä kehitetään. Lääkkeen tullessa markkinoille tiedämme, miten se toimii ja suurin osa mahdollisista potilaille tulevista haittavaikutuksista on myös tiedossa. Lääkkeen vaikutus ympäristöön ja muihin eliöihin tunnetaan kuitenkin puutteellisesti. Vaikka lääkettä käyttäisi ohjeiden mukaan, joutuu siitä osa myös luontoon. Tätä asiaa on alettu selvittää nyt aiempaa paremmin.
Lääkkeiden vaikutukset ympäristöön
Kestävä kehitys on arkipäivää jo kaikilla elämän alueilla. Myös lääkkeet vaikuttavat luontoon ja kaikkien lääkkeitä käyttävien on hyvä tietää, miten vaikutuksia voi vähentää.
Lääkkeiden raaka-aineiden valmistaminen on nykyisin keskittynyt Kiinaan ja Intiaan, koska se on siellä halvempaa. Vaikka lääkkeiden valmistaminen on hyvin tarkasti säädeltyä ja eri maiden viranomaiset esimerkiksi Euroopassa valvovat lääketehtaita, niin ympäristöön kohdistuva valvonta ja luonnonsuojelu on kuitenkin eri tasolla eri maissa. Joissakin maissa lääkkeitä tekevän tehtaan lähistön vedet sisältävät niin suuria määriä antibiootteja, että antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit pääsevät leviämään niissä.
Lääkeraaka-ainetuotannon keskittyminen Aasiaan aiheuttaa merkittäviä ympäristöpäästöjä myös ilmaston kannalta. Pahimmillaan lääkeraaka-aineita lennätetään toiselle puolelle maapalloa pakattavaksi ja sieltä takaisin lähtömaahansa.
Lääkkeet pitää pakata niin, että ne eivät muutu kuljetuksen ja varastoinnin aikana, vaan niiden teho säilyy tasaisena. Lisäksi pakkauksessa pitää olla kaikki tarvittava tieto lääkkeen käyttäjälle. Sen vuoksi lääkkeet joudutaan yleensä pakkaamaan useampaan pakkaukseen. Tabletit laitetaan esimerkiksi ensin valolta suojaavaan alumiinipakkaukseen ja sen jälkeen pahvikoteloon. Lääkkeiden pakkaamisessa huomioidaan tietenkin ensisijaisesti lääkkeen teho ja turvallisuus. Riittävä puhtaus vaatii välillä yksittäispakkauksia, samoin kuin esimerkiksi kosteudelta suojaaminen.
Myös lääkkeiden pakkauskoolla on merkitystä. Yksittäispakkaukset vaativat enemmän tilaa ja lisäävät siten lääkekuljetuksista ja varastoinnista syntyviä ilmastopäästöjä. Toisaalta isosta tablettimäärästä saattaa osa jäädä käyttämättä. Ympäristön kannalta erityisen haastavia ovat useampaa materiaalia sisältävät pakkaukset, joita ovat monet, tavalliset läpipainettavat tablettipakkaukset. Ne sisältävät haitallista PVC-muovia ja kierrätysarvoltaan korkeaa alumiinia. Käytön jälkeen ne usein hävitetään sekajätteen mukana, koska niitä ei kotioloissa voi edes erottaa toisistaan ja kierrättää omien ominaisuuksiensa mukaisesti.
Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, onko luonnon kannalta parempi ostaa alumiiniin pakattu pienempi pakkaus vai kierrätettävässä muovipullossa oleva pakkaus.
Kaikkein tärkeintä on käyttää lääkkeitä lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan tai jos kyseessä on käsikauppalääke niin pakkausselosteen mukaisetsi. Lääkkeitä ei pidä käyttää turhaan tai varmuuden vuoksi. Vaikka lääkettä käyttää aivan ohjeen mukaan, joutuu sitä silti jäteveteen. Tabletit ja pillerit muokkautuvat elimistössä, mutta niiden lopputuotteet erittyvät virtsan ja ulosteen mukana jäteveteen. Iholle laitetut kipugeelit huuhtoutuvat seuraavan suihkussa käynnin aikana viemäriin ja merkittävä osa vaikuttavaa-ainetta menee siinä mukana. Jätteen puhdistuslaitokset pystyvät poistamaan osan lääkkeistä jätevedestä pois, mutta osa vaikuttavista aineista menee jätteen puhdistuksen läpi ja joutuu puhdistetun veden mukana luontoon. Esimerkiksi kipugeelien diklofenaakkia ei pystytä poistamaan tällä hetkellä Suomen jätevedenpuhdistuslaitoksissa.
Moni tietää, että käyttämättä jääneet lääkkeet pitää viedä apteekkiin hävitettäviksi. Lääkkeet eivät ole ainoastaan pillereitä ja tabletteja. Myös erilaiset lääkevoideputkilot ja lääkelaastarit pitää viedä apteekkiin. Lääkelaastareissa on aina tallella lääkettä käytön jälkeenkin, sen vuoksi niitä ei saa heittää tavalliseen sekajätteeseen.
Päivitetty 13.2.2023