Syömisessä ja nielemisessä tapahtuu muutoksia iän myötä. Syömiseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi kaikki aistitoiminnot. Muutokset näissä tekijöissä voivat siksi aiheuttaa muutoksia myös syömiseen.
Haju-, maku-, näkö-, tunto- ja jopa kuuloaistimus vaikuttavat ruokahaluun, nielemisen onnistumiseen ja siihen, miten miellyttäväksi ruoka koetaan. Nämä kaikki aistit voivat heikentyä tavallisessa ikääntymisessä ja etenkin, jos sairastaa jotakin erityistä näihin aisteihin vaikuttavaa tautia.
Iän myötä lihasten toiminta hidastuu ja kudokset veltostuvat. Tällöin nielemisen eri vaiheisiin kuluu enemmän aikaa ruoan kulkiessa suusta nieluun ja sieltä ruokatorven kautta mahalaukkuun. Vaiheet menevät myös hieman päällekkäin.
Nielemisen ja hengityksen tulee olla hyvin jäsentynyttä. Tarkoitus on, että kun nielen, en hengitä ja kun hengitän, en niele. Silloin kurkunpään lihakset ja kurkunkansi pystyvät suojaamaan hengitystiet eikä nieltävä suupala kulkeudu väärin henkitorven puolelle vaan turvallisesti ruokatorveen.
Nielemisen vaikeutuminen –vajaaravitsemuksen riski
Nielemisen vaikeus eli dysfagia lisää vajaaravitsemuksen riskiä erityisesti ikäihmisillä. Jos nieleminen on vaikeaa tai epämiellyttävää, etenkin yksin asuva ikäihminen herkästi vähentää syömistään ja juomistaan. Silloin vajaaravitsemuksen riski on merkittävä. Toisaalta taas ikäihmisen hyvä ravitsemustila ehkäisee nielemisvaikeuden syntymistä.