Bentsodiatsepiineja käytetään yleensä tilapäistä ahdistusta helpottamaan, rauhoittamaan ja unilääkkeinä. Niiden pitkäaikainen käyttö aiheuttaa lisääntyviä haittavaikutuksia, joista tavallisimpia ovat lääkkeeseen tottuminen ja sen myötä annoksen nostaminen, kognitiivisten taitojen heikentyminen, päiväaikainen väsymys tai tokkuraisuus ja siihen liittyvä onnettomuusriskin lisääntyminen.
Näiden lääkkeiden käyttöä voi vähentää itsenäisesti ja niiden käytön voi myös lopettaa ilman lääkärin ohjausta.
Bentsodiatsepiineja ovat muun muassa:
alpratsolaami (Xanor, Alprox, Alprazolam)
diatsepaami (Diapam, Medipam, Stesolid)
klonatsepaami (Rivatril)
loratsepaami (Temesta)
oksatsepaami (Opamox, Oxamin)
tematsepaami (Tenox)
Bentsodiatsepiinien kaltaisia, lyhytvaikutteisia nukahtamislääkkeitä ovat muun muassa:
tsopikloni (Imovane, Zopinox)
tsolpideemi (Somnor, Stilnoct)