Värikalvotulehdus (iriitti)

Värikalvotulehdus eli iriitti on silmän etuosan tulehdus. Iriitti kuuluu silmän suonikalvoston tulehduksiin. Muita suonikalvoston tulehduksia ovat silmän keskiosan tulehdus eli vitriitti ja silmän takaosan tulehdus eli korioretiniitti.

​Uveiitti on yleisnimitys suonikalvoston tulehduksille

Uveiitti ei ole yksittäinen tauti, vaan värikalvon, sädekehän ja suonikalvon tulehdusten yhteisnimitys. Uveiitti voi olla sisäsyntyinen tai bakteerin, viruksen tai jonkin muun ulkoisen tekijän aiheuttama tulehdus. Sisäsyntyinen uveiitti on autoimmuunisairaus eli reuman sukuinen sairaus.

Reumaatikoilla uveiitit ovatkin yleisiä, mutta yleisempää on saada uveiitti ilman mitään taustasyytä. Ulkoisen tekijän aiheuttamat uveiitit ovat Suomessa melko harvinaisia.

Uveiitti voi ilmaantua yhden kerran, uusiutua tai jäädä jatkuvaksi tulehdukseksi. Tulehdus voi olla yhdessä silmässä kerrallaan tai molemmissa silmissä samanaikaisesti. Vaikka tavallisin sairastumisikä on 20—50 vuotta, uveiittia voi esiintyä myös lapsilla ja vanhuksilla.

Uveiitti voi ilmetä missä tahansa suonikalvostolla.​ Kuvan mustat hippuset kuvaavat tulehdussoluja silmän sisällä ja etuosissa.

Kuva: Uveiitti voi ilmetä missä tahansa suonikalvostolla.​ Kuvan mustat hippuset kuvaavat tulehdussoluja silmän sisällä ja etuosissa.


 


Oireet

Iriitin oireet

Äkillinen värikalvotulehdus eli iriitti aiheuttaa silmän tulehdusoireita kuten punoitusta, kipua, kyynelvuotoa ja valonarkuutta. Värikalvotulehdus voi tehdä mustuaisesta pienen ja epämuotoisen. Rähmintä ei kuulu värikalvontulehduksen oireisiin. Pitkittyneenä värikalvotulehdus on usein oireeton.

Muut uveiitit

Vitriitti aiheuttaa näkökentässä liikkuvia samentumia ja korioretiniitti puutosalueita näkökenttään. Kaikkiin uveiittityyppeihin voi liittyä näöntarkkuuden heikentymistä.

Toteaminen ja seuranta

Iriitti sekä muut uveiitit todetaan silmälääkärin tekemässä mikroskooppitutkimuksessa. Uveiitin seurantatiheys riippuu tulehduksen voimakkuudesta. Seurannassa tutkitaan myös uveiittiin mahdollisesti liittyviä muita silmäsairauksia kuten sarveiskalvo-ongelmia, kaihia, glaukoomaa ja silmänpohjan muutoksia.

Hoito

Silmätippoja jopa tunnin välein

Silmälääkäri vastaa iriitin ja muiden uveiittien hoidosta. Hoito riippuu siitä, mikä on aiheuttanut uveiitin ja missä uveiitti sijaitsee.
Yleensä hoito aloitetaan kortisonia sisältävillä silmätipoilla ja tarvittaessa kortisonitableteilla. Usein kortisonitippoja tiputetaan ensimmäisten viikkojen ajan tiheästi. Silmään voidaan annostella mustuaista laajentavia tippoja, jotta mustuainen ei jää tulehduksen myötä epämuotoiseksi tai pieneksi. Tarvittaessa kortisonia pistetään silmänvieruskudokseen tai silmän sisälle, jos tauti ei parane kotilääkityksellä.

Yksilöllinen hoito

Mikäli uveiitti liittyy johonkin ulkoiseen tekijään, sitä hoidetaan aiheuttajan mukaan antibiootein, virus- tai sienilääkkein. Liitännäisongelmat, kuten turvotus verkkokalvon tarkannäön alueella, vaikuttavat valittuun hoitolinjaan.

Hoito vaatii sitoutumista

Akuutin iriitin ja uveiitin hoito kestää yleensä viikkoja ja hoidon onnistuminen edellyttää potilaan sitoutumista hoitoon.
Pitkäkestoisia autoimmuuniuveiitteja, joita ei saada hallittua kortisonin avulla, hoidetaan reuma- tai hyljinnänestolääkityksillä, joita voidaan annostella tabletteina, pistoksina tai suonensisäisesti.

Lue lisää reumataudeista: