Esiintyy kaikenikäisillä
Pienillä lapsilla ja vauvoilla karsastus ilmenee useimmiten sisäänkarsastuksena, eli toinen silmä katsoo sisäänpäin (nenään päin) joko ajoittain tai jatkuvasti. Tällainen karsastus saattaa merkittävästi vähentyä tai jopa kokonaan hävitä lapsen kasvun myötä. Sisäänkarsastukseen voi liittyä lapsilla amblyopiaa eli silmän toiminnallista heikkonäköisyyttä.
Lue lisää:
Sisäänkarsastusta on useita eri alatyyppejä
Sisäänkarsastusta on useita eri alatyyppejä, ja joihinkin sisäänkarsastuksiin liittyy voimakas kaukotaitteisuus. Tällaisissa sisäänkarsastuksissa oikeanlaiset silmälasit ovat usein riittävä (ja ainoa mahdollinen) hoitomuoto. Joissakin karsastuksissa, kuten synnynnäisessä sisäänkarsastuksessa, leikkaus on ainoa hoitomuoto. Silmälääkärin vastaanotolla sopiva hoito suunnitellaan yksilöllisesti riippuen potilaan iästä ja sisäänkarsastuksen tyypistä.
Esiintyy kaikenikäisillä
Uloskarsastus ilmaantuu usein noin 3–5 vuoden iässä, mutta se voi olla myös synnynnäinen tai vaivata tai ilmaantua vasta aikuisena. Uloskarsastus voi alkaa usein piilokarsastuksena, lisääntyä lapsen kasvun myötä ja muuttua ajoittaiseksi, yleensä kauas katsoessa esiintyväksi uloskarsastukseksi, tai jopa jatkuvaksi ilmeiseksi uloskarsastukseksi.
Aikuisilla ja isommilla lapsilla tai nuorilla piilokarsastusta ulospäin esiintyy yleisesti, eikä siitä usein ole mitään haittaa, mutta joillekin se saattaa aiheuttaa oireita.
Ajoittaiseen uloskarsastukseen liittyy häikäistymis- ja räpyttelytaipumusta ja toisen silmän sulkemista, erityisesti kirkkaassa valossa.
Hoito on yksiköllistä
Sopiva hoito suunnitellaan yksilöllisesti riippuen potilaan iästä ja uloskarsastuksen tyypistä. Usein hoitona on leikkaus, mutta silmälasit tai ortoptiset harjoitteet voivat tulla myös kysymykseen.
Piilokarsastus
Piilokarsastuksessa silmien suorassa pysymisen kyky on hyvä, eikä karsastus näy päällepäin. Piilokarsastus on varsin tavallista. Karsastavien silmien luontainen ja mieluisin asento on se tila, jossa karsastus on näkyvissä.
Useimmiten piilokarsastus tulee näkyviin harvoin eikä aiheuta mitään merkittäviä oireita, mutta silmien väsyminen tai rasittuminen tai ajoittain väsyneenä nähtävä silmän karkaileminen on tavallista. Jos kuitenkin karsastus on huomattavaa ja silmä jatkuvasti karkailee väsyneenä silmän ulkonurkkaan, joutuu henkilö pinnistelemään kovasti pitääkseen silmät suorassa.
Varsinkin lukemisen ja muun pitkällisen lähelle katsomisen yhteydessä voi piilokarsastuksesta tulla oireita, kuten päänsärkyjä, silmäsärkyjä, ajoittaista kahtena näkemistä, rivien tai kirjaimien hyppimistä tai pään kallistamista. Näissä tapauksissa terveydenhoitajan tai yleislääkärin kannattaa poissulkea karsastuksen mahdollisuus, ja mikäli selvää karsastusta todetaan, henkilö on syytä lähettää silmälääkäriin.
Lievää oireetonta piilokarsastusta ei hoideta, mutta oireinen piilokarsastus voi aiheuttaa vaikeuksia lähityöskentelyssä ja koulunkäynnissä, ja sen vuoksi sen hoitaminen laseilla tai leikkauksella on joskus tarpeen.
Ilmeinen eli näkyvä karsastus
Ilmeinen eli näkyvä karsastus puolestaan näkyy heti päällepäin henkilöä katsellessa. Tällainen ilmeinen karsastus voi näkyä pelkästään toisessa silmässä tai vuorottelevasti kummassakin silmässä. Ilmeisestä karsastuksesta voi tulla kaksoiskuvaoireita. Ilmeinen, selvästi näkyvä karsastus voi haitata myös sosiaalisia tilanteita.
Karsastus voi olla myös toisen silmän ylös- tai alaspäin suuntautuvaa tai toisen tai molempien silmien kiertävää karsastusta.
Joissakin karsastusmuodoissa karsastus puolestaan ilmaantuu tai hankaloituu tiettyyn katsesuuntaan katsoessa. Osa tällaisista karsastuksista johtuu silmälihaksia liikuttavien hermojen (osittaisesta) halvaantumisesta tai silmälihasten liikerajoitteista.