Teho-osastolla voidaan hoitaa neurologian ja neurokirurgian erikoisalan potilaita, jotka tarvitsevat tajunnantason tarkkailua tai tehohoitoa elintoimintojen ylläpitämiseksi. Esimerkiksi seuraavat keskushermoston alueen sairaudet saattavat johtaa tehohoidon tarpeeseen:
- aivojen vammat
- aivoverenkierron häiriöt
- aivokasvainleikkaukset
- erityyppiset verenvuodot aivojen alueella.
Vaativimmat neurotehohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan yliopistosairaaloissa. Neurotehohoitoa tarjotaan Suomessa hyvinvointialueilla yliopistosairaaloissa esimerkiksi neurotehohoitoon keskitetyissä yksiköissä tai yliopistosairaaloiden yleisteho-osastoilla.
Teho-osastolla potilaan tajunnan tasoa seurataan tiiviisti vuorokauden ympäri ja tajunnan tasoa voidaan arvioida esimerkiksi käyttämällä Glasgow ComaScale (GCS) -asteikkoa. Potilaan tilanteen vakavuuden mukaan arvioidaan jatkuvasti sedaation eli nukutuksen tarvetta, optimoidaan verenkiertoa ja huolehditaan riittävästä hengittämisestä.
Potilas voi olla kytkettynä hengityslaitteeseen syvästi nukutettuna, jotta kallon sisällä vallitseva aivopaine ei nousisi haitallisen korkealle. Tällöin potilaaseen voi olla kytkettynä erilaisia aivopaineen mittaamiseen tarkoitettuja välineitä, ja potilaan kliinistä vointia tarkkaillaan jatkuvasti.
Toipuminen ja omaisen rooli
Aivojen sairaudet voivat muuttaa elämää pysyvästi, ja kuntoutuminen näistävoi olla hyvin pitkäkestoista. Keskushermosto on herkkä järjestelmä ja sen uusiutumiskyky aikuisella on rajallinen, joten aivojen alueen sairauksista ja vammoista voi jäädä pysyviä vaikutuksia potilaan elämään.
Tehohoidon aikana aloitetaan varhainen kuntoutus, ja tämä jatkuu potilaan tarpeiden mukaisesti koko sairaalassaolojakson ajan sekä tarvittaessa kotiutumisen jälkeen. Kuntoutusmuodot suunnitellaan potilaskohtaisesti ja monesti potilaalle luodaan kuntoutussuunnitelma.
On hyvä varautua siihen, että aivovammat ja aivojen alueen sairaudet eivät pelkästään vaikuta fyysiseen toimintakykyyn vaan kuntoutumisessa tulee ottaa huomioon myös psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn muutokset, kuten
- oppimiskyvyn muutokset
- ei-tyypilliset tunnereaktiot(ärtyneisyys, kiivastuminen, masentuneisuus)
- poikkeuksellisen voimakas väsymys arjen toiminnoista
- muutokset normaaleista arjen toiminnoista selviämisessä.
Omaiselle läheisen äkillinen vakava sairastuminen voi aiheuttaa kriisireaktion. Jokaisella on oma yksilöllinen tapansa reagoida muuttuviin tilanteisiin. On tärkeää, ettei omainen jää yksin. Lisää tietoa omaisen roolista ja jaksamisesta saat Terveyskylän Aivotalosta.