Yli 20 prosenttia kehon pinta-alasta kattavan palovamman saanut potilas on lähes aina syytä ottaa tehohoitoon ainakin lyhyeksi aikaa.
Myös pienemmän palovamman saanut potilas saattaa tarvita tehohoitoa,
jos palovammaa on kasvojen tai kaulan alueella
jos potilas on saanut esimerkiksi asuntopalossa myös savua keuhkoihinsa (”savukaasuinhalaatio”)
jos potilas on saanut häkä- tai syanidimyrkytyksen palokaasuista,
jos potilaalla on jokin muu sairaus tai tila, jonka vuoksi palovamma aiheuttaa hänelle tavallista suuremman vaaran ja tehokkaamman hoidon tarpeen.
Suuren palovamman saaneen potilaan tehohoito kestää usein pitkään, joskus useita viikkoja. Mitä laajempi ja syvempi palovamma on, sen pidempään hoito kestää, ja sitä suurempi on liitännäisongelmien kehittymisen riski. Palovamman ja sen hoitamiseen tarvittavien leikkausten vuoksi elimistö on kovilla, ja palovamman seurauksena potilaalle saattaa kehittyä ongelmia, kuten hengitysvajaus, verenkiertovajaus, munuaisten vajaatoiminta ja sepsis eli yleisinfektio. Hengityskonehoitoa saatetaan tarvita pitkään, mutta potilas pyritään saamaan pois hengityskoneesta heti kun se on voinnin ja hoidon kannalta mahdollista.