Verenkiertovajauksen tavallisimpia syitä ovat infektion aiheuttama sepsis eli verenmyrkytys, verenvuoto tai kuivuma (esimerkiksi ripulin tai oksentelun vuoksi) sekä erilaiset sydämen toimintahäiriöt. Koska verenkiertovajaus varsinkin hoitamattomana on henkeä uhkaava tila, hoidetaan verenkiertovajauspotilaita useimmiten valvonta- tai teho-osastolla. Tehohoitopotilailla verenkiertovajaus onkin yleinen ongelma, ja jopa kolmasosa teho-osastojen potilaista kärsii jonkin asteisesta verenkertovajauksesta.
Verenkiertovajauksen oireita
Verenkiertovajauksessa verenpaine on useimmiten matala ja kudosten verenkierrossa havaitaan muutoksia. Esimerkiksi iho voi olla kylmän nihkeä tai poikkeavan värinen, virtsaneritys niukkaa, tai ihminen voi olla sekava tai unelias ja hänellä on yleisesti huono ja heikko olo.
Verenkiertovajauksen hoito
Verenkiertovajausta hoidetaan hoitamalla sen syytä ja tukemalla verenkiertoa. Verenkiertoa voidaan tukea suoneen annettavalla nestehoidolla ja verenpainetta kohottavilla tai sydämen toimintaa tehostavilla lääkkeillä. Verenkiertovajauspotilaan elintoimintoja seurataan muun muassa mittaamalla verenpainetta, sykettä, sydänsähkökäyrää ja veren happipitoisuutta. Myös virtsaneritystä, tajuntaa ja hengitystä seurataan säännöllisesti. Niiden hyvä toiminta on usein merkki verenkierron riittävyydestä.