Tehohoidon keinoista luopuminen ei tarkoita sitä, että kaikki hoito loppuu. Hoidon tavoite ainoastaan muuttuu paranemiseen tähtäävästä oireiden lievittämiseen ja hyvään saattohoitoon. Tämä tarkoittaa sitä, että kun omaisilla on ollut mahdollisuus tulla potilasta tapaamaan, lopetetaan koneiden ja voimakkaiden lääkkeiden avulla tapahtuva elintoimintojen tukeminen.
Kivun ja ahdistuksen hoito kipulääkkeiden, rauhoittavien lääkkeiden ja tarvittaessa nukutuslääkkeiden avulla sekä hyvä perushoito, kuten puhtaudesta huolehtiminen ja hoiva, jatkuvat. Potilaan tiedossa olevia toiveita pyritään noudattamaan ja yleensä tarjotaan mahdollisuutta myös keskusteluun sairaalapastorin kanssa, joka voi potilaan tai omaisten halutessa suorittaa lyhyen hartaushetken uskontokunnasta riippumatta. Omaisille tarjotaan tietoa tuesta surun hetkellä ja apua käytännön asioiden järjestelyyn.