Sepsiksessä infektio saa elimistössä aikaan niin voimakkaan puolustusreaktion, että sen seurauksena elinten toiminta voi häiriintyä. Tavallisimmin häiriintyvät munuaisten, keuhkojen ja verenkierron toiminta. Verenkierron häiriintyessä vakavasti infektion yhteydessä puhutaan septisestä sokista. Periaatteessa mikä tahansa infektio voi johtaa sepsiksen kehittymiseen. Kuka tahansa voi sairastua sepsikseen, mutta pienillä lapsilla, iäkkäillä ja monisairailla sekä immuunivajauksesta kärsivillä ihmisillä riski on muita suurempi.
Sepsis eli elintoimintoja uhkaava infektio tehohoidon syynä
Sepsis on verenmyrkytykseksikin kutsuttu lääketieteellinen hätätapaus. Sepsispotilaan tehohoidossa potilaan elintoimintoja tuetaan, jotta elimistö saa aikaa paranemiseen.
Sepsiksen mahdollisimman varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä varhainen hoito parantaa selviytymistä. Sepsiksen tunnistaminen ei ole aina helppoa, sillä oireet voivat olla epämääräisiä, kuten kuume ja vilunväristykset, virtsantulon vähentyminen, sekavuus, mutta moni sepsiksestä selviytynyt kertoo, että aikaisemmista infektioista poiketen sepsiksen yhteydessä he tunsivat olonsa kuolemansairaaksi.
Sepsiksen tärkein hoito on infektion hoito. Tähän käytetään yleensä antibiootteja, mutta myös leikkaushoitoa voidaan tarvita, mikäli infektio johtuu esimerkiksi suolen puhkeamisesta tai infektio on johtanut paiseen kehittymiseen. Elintoimintahäiriöt voivat edellyttää tukihoitoja, kuten hengityskonehoitoa tai munuaisten korvaushoitoa eli dialyysia. Tällöin potilasta hoidetaan valvonta- tai teho-osastolla.
Sepsispotilaan elintoimintoja seurataan muun muassa mittaamalla hetki hetkeltä verenpainetta, sykettä, sydänsähkökäyrää ja veren happisaturaatiota. Myös virtsaneritystä, tajuntaa ja hengitystä seurataan säännöllisesti.
Tehohoidossa potilaan elintoimintoja tuetaan, jotta elimistö saa aikaa paranemiseen. Verenkiertoa voidaan tukea esimerkiksi nestehoidolla ja verenpainetta kohottavilla tai sydämen toimintaa tehostavilla lääkkeillä. Hengitystä voidaan tukea hengityskonehoidolla. Hengityskonehoitoa varten potilas useimmiten nukutetaan ja hänelle asetetaan nukutettuna hengitysteihin hengitysputki, joka yhdistetään hengityskoneeseen. Munuaisten toimintaa voidaan tarvittaessa tukea munuaiskorvaushoidolla eli dialyysillä. Potilaan ravitsemuksesta ja kuntoutuksesta huolehditaan koko tehohoitojakson ajan, myös nukutuksen aikana.
Usein sepsikseen sairastunut saa herkästi lisäsairauksia tehohoidosta huolimatta, ja toipuminen voi kestää pitkään. Tehohoidossa olevilla potilailla voi esiintyä esimerkiksi sekavuutta eli deliriumia tai hoitoon liittyviä infektioita, sillä elimistön puolustuskyky yleensä vaarattomiakin taudinaiheuttajia kohtaan voi olla huonontunut sepsiksen takia. Osalla sepsispotilaista terveydentila voi jäädä alentuneeksi myös tehohoidon jälkeen.
Päivitetty 24.11.2023