Tiettyjen bakteerien ja virusten, kuten koronaviruksen, aiheuttamat keuhkokuumeet voivat edellyttää pitkääkin tehohoitoa, jonka aikana hengitystä tuetaan tarvittaessa hengityskoneella. Lievemmissä tapauksissa voi maskin avulla annettava happihoito olla riittävä.
Viruskeuhkokuumeeseen ei ole varsinaista parantavaa hoitoa, mutta voimakasta tulehdusreaktiota voidaan hillitä tietyillä lääkkeillä. Bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta hoidetaan antibiooteilla. Hengityskoneeseen potilas kytketään, kun omat voimat alkavat loppua kovan hengitystyön seurauksena. Kajoava hengityskonehoito vaatii ainakin alkuvaiheessa nukutuksen. Nukutuksen aikana elintoimintoja tarkkaillaan jatkuvasti ja hengityskoneesta voidaan valita tarvittava tuki; yleensä potilas hengittää koneeseen kytkettynä ainakin hiukan itse.
Kova yskänärsytys voi edellyttää syvääkin nukutusta, mutta yleensä nukutuksesta pidetään päivittäin taukoja. Keskimäärin tehohoidon kesto keuhkokuumepotilaalla on ollut noin 2–3 vuorokautta, mutta etenkin koronaviruksen aiheuttamassa keuhkokuumeessa hoito on toisinaan kestänyt jopa useita viikkoja.
Vaikeassa hengitysvajauksessa potilas saatetaan kääntää nukutettuna vatsamakuulle, jolloin hengitys saattaa helpottua. Vatsamakuu voi auttaa myös hereillä olevaa itse hengittävää potilasta. Vaikka vatsamakuulla pyritään asettamaan potilas mahdollisimman mukavaksi ajateltuun asentoon, hoidosta voi seurata hermojen painevaurioita, olkanivelen ongelmia tai painehaavoja esimerkiksi kasvojen alueelle, lantioon tai rintakehälle.
Monelle aiemmin terveelle äkillinen tehohoitoon joutuminen, toisten avun varassa oleminen ja pelko vakavasta sairaudesta, voi olla hyvin vaikea kokemus.