Munuaisten ohimenevä vajaatoiminta

Myyräkuume on ehkä tunnetuin munuaisten toimintaa väliaikaisesti heikentävä tulehdustauti. Sen tuoreessa vaiheessa potilaan munuaisten toiminta voi jopa loppua hetkellisesti ja potilas joutuu väliaikaisesti dialyysiin eli keinomunuaishoitoon. Munuaisten toiminta kuitenkin elpyy tulehduksen mennessä ohitse. Myös monet muut äkilliset sairaudet voivat väliaikaisesti heikentää munuaisten toimintaa etenkin, jos potilaalla on tälle altistavia tekijöitä, kuten sydämen vajaatoiminta. Tällöin olisi tärkeää miettiä, onko potilaan lääkitys sellainen, että se ei enää rasita munuaisia enempää. Lääkäri saattaa joutua muuttamaan potilaan lääkitystä väliaikaisesti. Yleensä riittää, että käytössä olevien lääkkeiden annoksia pienennetään munuaisten vajaatoiminnan vaikeusaste huomioiden. Mitä hankalampi vajaatoiminta on, sen enemmän annoksia joudutaan pienentämään. Jos potilaalla on lääke, jonka pitoisuuden liiallinen nousu aiheuttaa herkästi haittavaikutuksia, voidaan annosta joutua pienentämään jo lievässäkin munuaisten vajaatoiminnassa. Toisena vaihtoehtona on lääkkeen annosvälin pidentäminen. Tällöin lääkkeen hidastunut poistuminen elimistöstä korjaantuu sillä, että lääkettä annostellaan harvemmin, jolloin se ei pääse kertymään elimistöön. Viimeisenä vaihtoehtona on lääkkeen tauotus tilapäisesti, jos lääkkeen kertyminen elimistöön voi aiheuttaa hankalia tai jopa kohtalokkaita haittavaikutuksia. Lääkkeen aloittamista uudelleen mietitään siinä vaiheessa, kun munuaiset ovat toipuneet. Joskus voidaan myös miettiä tilapäistä tai pysyvää vaihtoehtoa entiselle lääkitykselle. Mahdollisuuksien mukaan valitaan sellainen lääke, joka ei erity munuaisten kautta, eivätkä munuaiset osallistu sen toimintaan elimistössä. Näitä vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole tarjolla kovin usein.