Ripulia kutsutaan pitkittyneeksi eli krooniseksi, kun ulostamiskertoja on yli kolme vuorokaudessa, uloste on löysää tai vesimäistä ja ripuli on kestänyt yli kolme viikkoa.
Tulehdukselliset suolistosairaudet eli haavainen paksunsuolentulehdus ja Crohnin tauti aiheuttavat pitkittynyttä tai toistuvasti ilmenevää veriripulia.
Kun ripuli ei ole veristä, taustalla on usein toiminnallinen syy, kuten ärtyvän suolen oireyhtymän ripulipainotteinen muoto. Krooniselle ripulille voi olla myös muita syitä.
Kroonisen ripulin muita yleisiä syitä ovat muun muassa
laktoosi-intoleranssi
keliakia
jotkut yleensä ulkomailta saadut infektiot, esimerkiksi giardia
kasvaimet
monet lääkkeet, etenkin antibiootit
ummetuslääkkeiden liikakäyttö
haiman vajaatoiminta
mikroskooppiset suolitulehdukset
jotkut ravintoon kuuluvat aineet, esimerkiksi ksylitoli tai sorbitoli
sappihapporipuli
hormoniperäiset syyt (harvinaisia).
Yli kolme viikkoa jatkuneen ripulin vuoksi kannattaa hakeutua tutkimuksiin, jos ripulin syy ei ole tiedossa. Samoin on syytä hakeutua tutkimuksiin, jos ripuli ilmaantuu toistuvasti oireettoman kauden jälkeen. Jos ripuli kuitenkin liittyy laktoosia sisältävien maitotuotteiden käyttöön tai ksylitolia tai sorbitolia sisältävien makeisten tai muiden tuotteiden nauttimiseen, voi kokeilla, miten näiden välttäminen vaikuttaa. Jos ripuli väistyy, lisätutkimuksia ei tarvita.
Jos ripuliin liittyy yksi tai useampia seuraavista oireista, on syytä hakeutua lääkäriin ilman viivyttelyä:
Veriripuli tai ulosteessa on verta.
Laihtuminen, kuume ja yleistilan heikkeneminen.
Ripulia on myös yöllä.
Oireet ovat alkaneet äkillisesti tai pahenevat jatkuvasti.
Ripuli on alkanut yli 50-vuotiaana.
Jos yleistila on heikko, on syytä hakeutua lähimpään päivystykseen.
Haastattelun ja vastaanotolla tapahtuneen tutkimuksen perusteella lääkäri päättää, mitä jatkotutkimuksia tarvitaan ja kuinka kiireellisesti. Yleensä tarvitaan verikokeita ja ulostenäytteitä. Usein tehdään myös paksunsuolen tähystys ja mahantähystys.