Kukaan ei voi ennustaa kuinka kauan siirrännäinen toimii, mutta huolellisella itsehoidolla voi vaikuttaa siirrännäisen toiminnan säilymiseen.
Munuaissiirteen toiminnan heikkeneminen siirtoa seuraavina vuosina
Munuaissiirron jälkeen seuraavina vuosina munuaisen toiminta voi hiipua.
Kun munuaissiirtoleikkauksesta on kulunut noin vuosi, on hyljinnänestolääkityksessä päästy niin sanottuun ylläpitovaiheeseen, jolloin lääkeannokset enää harvemmin muuttuvat. Jos lääkepitoisuudet pääsevät laskemaan liian matalaksi on suuri vaara, että kehittyy akuutti hyljintä. Jos akuutti hyljintä tapahtuu myöhäisessä vaiheessa, se yleensä huonontaa voimakkaasti munuaissiirteen ennustetta.
Kroonisessa hyljinnässä immuunivastetta hillitsevästä lääkityksestä huolimatta munuaiskudos vähitellen arpeutuu ja munuaissiirteen toiminta heikentyy. Kreatiniiniarvot lähtevät tällöin hitaaseen nousuun ja virtsaan voi ilmaantua valkuaista. Diagnoosi varmistetaan siirteen koepalasta. Kroonisen hyljinnän syitä ei täysin tunneta, mutta usein se kehittyy salakavalasti, jos hyljinnänestolääkkeiden otto on epäsäännöllistä. Krooniseen hyljintään ei ole toistaiseksi olemassa tehokasta hoitoa, siksi parasta on ehkäistä sen syntymistä pitämällä sopiva immunosupressiivinen lääkehoito. Verisuonitautien riskitekijöiden kuten verenpaineen, ylipainon ja sokeritaudin tehokas hoito suojaavat osaltaan munuaissiirrettä.
Tietyt munuaissairaudet, kuten munuaiskerästulehdukset eli glomerulonefriitit tai diabeettinen munuaissairaus, voivat uusiutua munuaissiirteessä. Yksittäisissä tapauksissa näin voi käydä jo pian munuaissiirron jälkeen, mutta useimmiten munuaisen toiminta heikkenee hitaasti vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluessa. Diagnoosi varmistetaan siirteen koepalasta ja hoitovaihtoehdot riippuvat munuaissairaudesta.
Jos munuaissiirteen toiminta menetetään pysyvästi, joudutaan useimmiten palaamaan dialyysihoitoon. Dialyysihoitoon palattaessa selvitetään myös mahdollisuus uuteen munuaissiirtoon. Uusintasiirtoa suunniteltaessa käytetään pitkälti samoja arviointikriteerejä kuin ensimmäistä munuaissiirtoa tehtäessä. Tämä arvio ja tutkimukset kannattaa tehdä varhaisessa vaiheessa, kun munuaissiirteen toiminta ei ole vielä menetetty. Mikäli ei muodostu esteitä, voidaan nopeammin hyväksyä munuaissiirtolistalle tai saada munuainen elävältä luovuttajalta ilman edeltävää dialyysihoitoa, niinsanottu pre-emptiivinen munuaissiirto. Odottaessa uutta munuaissiirtoa useimmiten immunosupressiivistä lääkitystä jatketaan pienellä annoksella.
Myöhäinen akuutti munuaishyljintä
Kun munuaissiirtoleikkauksesta on kulunut noin vuosi, on hyljinnänestolääkityksessä päästy niin sanottuun ylläpitovaiheeseen, jolloin lääkeannokset enää harvemmin muuttuvat. Jos lääkepitoisuudet pääsevät laskemaan liian matalaksi on suuri vaara, että kehittyy akuutti hyljintä. Jos akuutti hyljintä tapahtuu myöhäisessä vaiheessa, se yleensä huonontaa voimakkaasti munuaissiirteen ennustetta.
Krooninen munuaishyljintä
Kroonisessa hyljinnässä immuunivastetta hillitsevästä lääkityksestä huolimatta munuaiskudos vähitellen arpeutuu ja munuaissiirteen toiminta heikentyy. Kreatiniiniarvot lähtevät tällöin hitaaseen nousuun ja virtsaan voi ilmaantua valkuaista. Diagnoosi varmistetaan siirteen koepalasta. Kroonisen hyljinnän syitä ei täysin tunneta, mutta usein se kehittyy salakavalasti, jos hyljinnänestolääkkeiden otto on epäsäännöllistä. Krooniseen hyljintään ei ole toistaiseksi olemassa tehokasta hoitoa, siksi parasta on ehkäistä sen syntymistä pitämällä sopiva immunosupressiivinen lääkehoito. Verisuonitautien riskitekijöiden kuten verenpaineen, ylipainon ja sokeritaudin tehokas hoito suojaavat osaltaan munuaissiirrettä.
Perustaudin uusiutuminen munuaissiirteessä
Tietyt munuaissairaudet, kuten munuaiskerästulehdukset eli glomerulonefriitit tai diabeettinen munuaissairaus, voivat uusiutua munuaissiirteessä. Yksittäisissä tapauksissa näin voi käydä jo pian munuaissiirron jälkeen, mutta useimmiten munuaisen toiminta heikkenee hitaasti vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluessa. Diagnoosi varmistetaan siirteen koepalasta ja hoitovaihtoehdot riippuvat munuaissairaudesta.
Mitä tehdään, jos munuaissiirre lakkaa toimimasta?
Jos munuaissiirteen toiminta menetetään pysyvästi, joudutaan useimmiten palaamaan dialyysihoitoon. Dialyysihoitoon palattaessa selvitetään myös mahdollisuus uuteen munuaissiirtoon. Uusintasiirtoa suunniteltaessa käytetään pitkälti samoja arviointikriteerejä kuin ensimmäistä munuaissiirtoa tehtäessä. Tämä arvio ja tutkimukset kannattaa tehdä varhaisessa vaiheessa, kun munuaissiirteen toiminta ei ole vielä menetetty. Mikäli ei muodostu esteitä, voidaan nopeammin hyväksyä munuaissiirtolistalle tai saada munuainen elävältä luovuttajalta ilman edeltävää dialyysihoitoa, niinsanottu pre-emptiivinen munuaissiirto. Odottaessa uutta munuaissiirtoa useimmiten immunosupressiivistä lääkitystä jatketaan pienellä annoksella.
Tarkistettu 3.2.2023