HLA-epäsopivuus ei muuta luovuttajan tutkimus- tai luovutusprosessia, mutta munuaisen saajan kannalta siihen liittyy erityispiirteitä.
Miten HLA-epäsopiva munuaissiirto vaikuttaa munuaisen saajaan?
HLA (human leucocyte antigen)-vasta-aineita muodostuu elimistössä mm. raskauden, verensiirtojen sekä aikaisemmin tehdyn elinsiirron jälkeen. Munuaissiirrossa vain munuaisen saajan HLA-vasta-ainetasolla on merkitystä. On mahdollista, että ne muuttuvat. Täsmällisiä syitä sille miksi vasta-ainetasot voivat nousta tai laskea ei tiedetä.
Kun tehdään HLA-epäsopiva munuaissiirto, siirteen saajalle annetaan ensimmäinen hyljintää estävä lääke suonensisäisenä infuusiona noin kuukausi ennen leikkausta. Säännöllisesti otettava hyljinnänestolääkitys aloitetaan kaksi viikkoa ennen leikkausta.
HLA-epäsopivan munuaissiirron yhteydessä tehdään useimmille munuaisen saajille plasmanvaihtohoitoja veriryhmävasta-aineiden poistamiseksi. Hemodialyysin kaltaisia plasmanvaihtohoitoja tehdään noin viikon ajan ennen leikkausta.
HLA-epäsopivaan munuaissiirtoon liittyvät riskit
Voimakas hyljinnänestolääkitys ja plasmanvaihtohoidot lisäävät riskiä sairastua vakaviin infektioihin. Lisäksi on olemassa jonkin verran kohonnut riski verenvuotoihin. Tämän vuoksi lääkärit voivat arvioida, että HLA-epäsopiva munuaissiirto ei ole joillekin potilaille turvallinen.
Lisäksi esihoidoista huolimatta HLA-vasta-aineiden aiheuttaman vasta-ainevälitteisen hyljintäreaktion riski on suurentunut HLA-epäsopivassa siirrossa.