Vatsakalvodialyysi

Jokaisella on vatsassa puoliläpäisevä kalvo, jota voidaan käyttää dialyysitarkoitukseen.  Vatsakalvodialyysin soveltuvuus potilaalle arvioidaan vastaanottokäynnillä.

​​​​Vatsakalvo on sileäpintainen kalvo, joka peittää vatsaontelon sisäseinämää ja vatsaontelon sisäisten elinten ulkopintaa. Vatsakalvo on puoliläpäisevä kalvo, joten sitä voidaan käyttää dialyysikalvona eli keinomunuaisena. Vatsakalvodialyysiä varten vatsaonteloon asetetaan pienessä toimenpiteessä pehmeä silikoninen katetri, jonka avulla hoito tehdään. Katetri voi olla paikallaan jopa vuosikausia. Vatsaonteloon valutettavassa nesteessä on tavallisesti elimistöä suurempi sokeripitoisuus, minkä vuoksi elimistössä olevaa ylimääräistä nestettä siirtyy dialyysinesteeseen. Myös kuona-aineita siirtyy elimistön vahvemmasta pitoisuudesta dialyysinesteen laimeampaan pitoisuuteen.

Sopisiko vatsakalvodialyysi minulle?

​Vatsakalvodialyysi on sopiva dialyysimuoto monille potilaille. Hoito tehdään kotona ja se on helppo oppia ja toteuttaa. Myös matkustaminen ja kesämökkeily onnistuvat. Vatsakalvodialyysiä pyritään muokkaamaan omaan arkeen sopivaksi ja käyntejä dialyysiyksikössä tarvitaan melko harvoin. Työelämässä jatkamista tuetaan kaikin tavoin. Vatsakalvodialyysi toimii omien munuaisten tavoin tasaisesti koko vuorokauden ajan ja omien munuaisten jäljellä oleva toiminta säilyy mahdollisesti pidempään kuin hemodialyysihoidossa.

​Vatsakalvodialyysin esteenä voivat olla aiemmin tehdyt suuret vatsan alueen leikkaukset, erittäin kookkaat rakkulamunuaiset tai huonossa hoitotasapainossa oleva aktiivinen suolistotauti. Vatsan alueen tyrät (napatyrä, nivustyrä ja kivestyrä) täytyy hoitaa ennen vatsakalvodialyysin aloitusta. Jos toimintakyky tai näkö ovat heikentyneet, voidaan avustajia kouluttaa hoidon toteuttamiseen.

Vatsakalvodialyysin toteutus

Vatsakalvodialyysikatetri asetetaan paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Yleensä leikkauksen tekee kirurgi tai nefrologi eli munuaistautien erikoislääkäri. Katetrioperaation hyvä ajoitus on 2–4 viikkoa ennen suunniteltua hoidon aloitusta, jotta katetri ehtii kiinnittyä hyvin.

Vatsakalvodialyysi voidaan tehdä joko ns. käsivaihdoin (CAPD – continuous ambulatory peritoneal dialysis eli ilman sähkölaitteen apua tehtävä hoito) tai koneen avustuksella (APD – automated peritoneal dialysis). APD-hoidossa laite tekee dialyysihoidon yöllä potilaan nukkuessa.

​Vatsakalvodialyysin toteutus opetetaan poliklinikkakäynneillä, joita on hoidon alussa yleensä päivittäin. Tämä vaihe kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon. Yksilöllinen opetus takaa turvallisen ja sujuvan hoidon. Käyntien aikana keskustellaan kaikista arkeen liittyvistä asioista, ravinnosta, harrastuksista, matkailusta ja parisuhteestakin.

Arkea vatsakalvodialyysissä

Vatsakalvodialyysiä tekevää potilasta seurataan säännöllisin kontrollein hoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Oman alueen sairaalan kotidialyysistä vastaava yksikkö on aina tavoitettavissa, jos hoitoon liittyen on kysymyksiä.

Vatsakalvodialyysi ei estä saunomista. Matkustaminen on mahdollista, mutta ulkomaanmatkat kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, jotta dialyysinesteet ehditään tilaamaan kohteeseen. Kotimaanmatkailu ei juurikaan aiheuta erityisjärjestelyjä.

​Kotona on tärkeää pitää huolta hyvästä käsihygieniasta. Käsien desinfiointiaine ja muut hoitotarvikkeet kuuluvat hoitoon maksutta. Dialyysiliuokset toimitetaan lääkärin laatiman reseptin mukaan ja usein apteekit toimittavat liuokset suoraan kotiin.

Vatsakalvodialyysiin liittyviä ongelmia

​Joskus vatsakalvodialyysin onnistuminen takkuilee. Ylivoimaisesti yleisin syy katetrin huonoon toimintaan on ummetus. Katetrin toiminta paranee, kun suoli toimii säännöllisesti ja vilkkaasti.

Dialyysikatetrin ulostuloaukon ympäristö voi tulehtua. Oireena on katetrin juuren punoitus ja mahdollinen eritys ja kipu tai muu tuntemus. Tulehdus hoidetaan heti näytteenoton jälkeen joko antibioottivoiteella tai suun kautta otetulla antibioottikuurilla.

Vatsakalvodialyysin ikävin komplikaatio on vatsakalvotulehdus. Vatsakalvotulehduksen oireita ovat vatsakipu, kuume ja dialyysiliuoksen muuttuminen sameaksi. Osa oireista voi puuttuakin, mutta aina kun epäily vatsakalvotulehduksesta herää, on oltava yhteydessä omaan dialyysikeskukseen. Vatsakalvotulehduksen alkuhoito tapahtuu yleensä vuodeosastolla.

​Ongelmatilanteissa oma dialyysikeskus on tavoitettavissa kaikkina vuorokaudenaikoina.

​​


Edellinen sivuSeur​aava sivu