Dialyysihoidolla voidaan osittain korvata puuttuvaa munuaistoimintaa, mutta sillä ei voida parantaa mitään sairautta. Varsinkin iäkkäällä potilaalla muista sairauksista aiheutuvat haitat voivat olla elämänlaadun ja toimintakyvyn kannalta paljon merkittävämpiä kuin munuaistaudista aiheutuvat oireet. Jos potilaalla on vaikea sydän- tai verisuonisairaus, etenevä vaikea neurologinen sairaus, huonoennusteinen syöpäsairaus tai muita vakavia sairauksia, ei dialyysi välttämättä paranna potilaan tilannetta.
Sairauksien lisäksi valittavaan hoitomuotoon vaikuttaa potilaan toimintakyky. Tällä tarkoitetaan ihmisen omatoimisuutta, eli miten hän selviytyy arjessa kotona ilman apua tai avun kanssa. Jos päivittäiseen elämiseen tarvitaan runsaasti apua tai ihminen on laitoshoidossa, dialyysihoito ei paranna toimintakykyä vaan useimmiten huonontaa sitä. Dialyysin aiheuttama rasite elimistölle saattaa nopeuttaa toimintakyvyn huononemista potilaalla, joka jo lähtökohtaisesti tarvitsee apua päivittäisen elämän toiminnoissa. Dialyysihoitoon liittyy myös kuormittavia toimenpiteitä ja huomattavasti lisääntyvää sairaalahoidon tarvetta.
Munuaistautiin liittyviä oireita hoidetaan ruokavaliolla ja lääkehoidolla. Oireenmukainen hoito toteutetaan nefrologisessa yksikössä tai yhteistyössä sen kanssa, usein palliatiivisen hoidon verkostoa hyödyntäen. Hoitopäätöksiä voidaan tarkistaa, jos potilaan oireet vaikeutuvat.
Oireenmukaisessa hoidossa potilas saa viettää enemmän aikaa kotona ja läheisten kanssa, eikä eliniän ennuste välttämättä muutu. Hoitopäätöksissä huomioidaan lääketieteellisten näkökantojen lisäksi potilaan ja läheisten ajatukset.