Tutkimusten sanastoa

Röntgenkuvissa näkyvät harmaasävy- ja tummuuserot eli kontrasti perustuu röntgensäteilyn erisuuruiseen absorptioon eli vaimenemiseen potilaan kudoksissa ja luissa.

Avainsanat: röntgenkuva, röntgensäteily, absorptio

Akkreditointi viestii asiakkaille ja potilaille toiminnan pätevyydestä, uskottavuudesta ja luotettavuudesta.

Akkreditointi eli pätevyyden toteaminen, on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimijan pätevyys ja sen antamien todistusten uskottavuus voidaan todeta.

Ennen akkreditointipäätöstä arvioidaan, täyttääkö toimija akkreditointivaatimuksena olevassa standardissa kuvatut vaatimukset.

Avainsanat: kansainväliset kriteerit, pätevyys

Säteilysuojelun perusperiaate, jonka mukaan säteilyaltistus on aina pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella on mahdollista.

Avainsanat: säteilysuojelu, säteilyaltistus

Elimistön puolustusjärjestelmän herkistymisen aiheuttama voimistunut ja muuttunut tapa reagoida elimistölle vieraisiin aineisiin. Allerginen voi olla esimerkiksi ruoka-aineille, lääkkeille tai siitepölyille.

Avainsanat: allergia, vieras aine

Tutkimus, joka tehdään mukana kannettavalla rekisteröintilaitteella.

Avainsanat: rekisteröintilaite, kannettava

Verisuonten kuvantamismenetelmä varjoaineen avulla. Verisuonia voidaan tutkia mm. tietokonetomografialla (TT), läpivalaisulla tai magneettikuvauksella (MK).

Avainsanat: angiografia, verisuonet, varjoaine, tietokonetomografia, TT, läpivalaisu, magneettikuvaus, MK

Biopsia on kudos- tai solunäytteestä otettu koepala, joka otetaan ihon läpi pistettävällä koepalaneulalla.

Kudosnäyte otetaan paksummalla neulalla ja solunäyte voidaan ottaa ohuemmalla neulalla, jolla imetään soluja ruiskuun.

Koepala saatetaan myös ottaa ihoon tehdyn viillon kautta.

Avainsanat: kudosnäyte, solunäyte, koepala

Elimistön omaa sähköistä toimintaa mittaava anturi (esim. EEG ja EKG).

Avainsanat: EEG, EKG

Elektroenkefalografia (EEG) eli aivosähkökäyrä mittaa aivojen sähköistä toimintaa. EEG-tutkimus voidaan tehdä elektrodimyssyn avulla, joka asetetaan potilaan päähän mittauksen ajaksi.

Tutkimuksessa voidaan myös käyttää mittauselektrodeja, jotka asetellaan iholle verkkomyssyn tai vesiliukoisen kiinnitysaineen avulla.

Avainsanat: EEG, aivosähkökäyrä, mittauselektrodi

Elektroneuromyografia-tutkimuksella (ENMG) selvitetään ääreishermojen ja lihasten vaurioita. Tutkimuksessa mitataan hermojen johtonopeuksia pienillä sähköärsykkeillä ja lihasten sähköistä toimintaa ohuella neulalla.

Avainsanat: ENMG, ääreishermo, lihas, hermot, vauriot

Magneettitutkimuksessa käytettävä tehosteaine sisältää gadoliniumia. Tehosteaine annostellaan tavallisimmin kanyylin kautta laskimoon. Nivelten (yleisimmin olkapää ja ranne) kuvauksissa käytetään joissakin tapauksissa myös niveleen ruiskutettua tehosteainetta, jos radiologi (röntgenlääkäri) katsoo sen tarpeelliseksi.

Avainsanat: tehosteaine, magneettitutkimus

Ihopistosnäyte otetaan aikuiselta sormenpäästä, vastasyntyneiltä ja alle 5 kg:n painoisilta kantapäästä. Pistos tehdään lansetilla, joka tekee pistoksen tai viiltohaavan. Aikuisilla ihopistosnäyte otetaan otetaan yleensä vieritesteissä.

Avainsanat: sormenpää, kantapää, vieritesti

Ionisoiva säteily on suurienergistä säteilyä, joka kykenee muuttamaan atomien sähkövarauksia eli ionisoimaan atomeita. Ionisoiva säteily voi olla sähkömagneettista säteilyä (kuten röntgensäteily ja gammasäteily) tai hiukkassäteilyä.

Avainsanat: säteily, röntgensäteily

Isotooppilääketieteellä tarkoitetaan lääketieteen erikoisalaa, jossa käytetään radioaktiivisia lääkeaineita sairauksien tutkimiseen ja hoitoon.

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä, joka on hajoamisesta riippuen joko sähkömagneettista säteilyä, hiukkassäteilyä tai useimmiten molempia.

Avainsanat: isotooppi, radioaktiivinen lääkeaine

Isotooppitutkimuksilla voidaan selvittää elinten toiminnallisia ja aineenvaihdunnallisia muutoksia. Röntgen- ja magneettikuvaus ovat pääsääntöisesti rakenteen kuvantamista.

Avainsanat: isotooppi, röntgenkuvaus, magneettikuvaus

Jodi on aine, joka varjostaa tehokkaasti röntgensäteitä. Jodipitoisia varjoaineita käytetään esimerkiksi verisuonten, virtsateiden ja nivelien röntgenkuvauksissa. Varjoaine poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Allergia varjoaineelle on harvinainen, mutta mahdollinen. Allergiareaktioiden hoitamiseen on kuitenkin varauduttu kaikissa yksiköissä. Tiedosssa olevasta allergiasta pitää olla yhteydessä kuvantavaan yksikköön.

Avainsanat: jodi, varjoaine, röntgenkuvaus, allergiareaktio

Sormenpäästä ihopiston jälkeen ohueen lasiputkeen (lasikapillaariin) otettu näyte.

Avainsanat: sormenpää, kapillaari

Virtsan koostumus vaihtelee eri vuorokauden aikoina. Luotettavan kuvan tutkittavan aineen pitoisuuksista edellyttää joskus virtsan keräämistä tietyn ajan. Yleensä vuorokauden ajan, joskus riittää lyhyempi aika.

Avainsanat: virtsa, vuorokausi

Kliininen fysiologia tutkii ihmisen kehon elintoimintoja ja niiden häiriöitä. Kliinisessä fysiologiassa tutkitaan muun muassa keuhkojen ja sydämen sekä ruokatorven toimintaa erilaisten mittausten avulla, joko lyhytaikaisena tutkimuksena tai pitkäaikaisrekisteröinteinä.

Avainsanat: keuhkot, sydän, ruokatorvi, pitkäaikaisrekisteröinti

Kliininen neurofysiologia tutkii keskus- ja ääreishermoston sekä lihaksiston toimintaa ja sen häiriöitä pääosin sähköisin mittauksin.

Tyypillisimpiä tutkimuksia ovat aivojen sähköisen toiminnan mittaus elektroenkefalografia (EEG) sekä hermojen ja lihasten toimintatutkimus elektroneuromyografia (ENMG).

Lisäksi kliininen neurologia tutkii unenaikaisia hengityshäiriöitä sekä muita unihäiriöitä ja päiväväsymysoireita.

Avainsanat: keskushermosto, ääreishermosto, lihaksisto, aivot, EEG, ENMG, unihäiriöt

Röntgenkuva tai röntgentutkimus, jossa kuvattava kohde rasittuu tai kuormittuu. Raajoja kuvattaessa se tarkoittaa yleisimmin seisten otettu kuvaa, eli raajaan varaamista. Olkapään alueen pienempää niveltä kuvattaessa voidaan myös pyytää kuormituskuva ja silloin kuvauksen aikana käsissä pidetään painoja.

Selkärangan kuvia otetaan yleisesti seisten. Seisoma-asennossa kuvaaminen on niin yleinen, että sille ei enää ole erikseen lisäystä ’seisten’ tai ’kuormittaen’.

Avainsanat: röntgentutkimus, rasitus, kuormitus

Kuvantaminen tarkoittaa lääketieteellisten kuvien ja muiden tutkimusten ottamista potilaasta, oireisiin sopivalla menetelmällä. Tutkimukset auttavat diagnoosin tekemisessä.

Tutkimukseen tulijan talossa kuvantamiseen on sisällytetty seuraavat erikoisalat ja niiden tutkimukset:

• radiologia (esim. röntgenkuvaukset, ultraäänitutkimukset, magneettikuvaukset, tietokonetomografia)

• isotooppilääketiede (isotooppitutkimukset ja -hoidot)

• kliininen fysiologia (esim. spirometria, EKG sydänsähkökäyrä, rasituskokeet)

• kliininen neurofysiologia (esim. EEG aivosähkökäyrä, ENMG, yöpolygrafia)

Eri alueiden välillä saattaa kuitenkin olla vaihtelua sen suhteen, luetaanko kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian tutkimukset osaksi kuvantamista vai laboratorioita.

Avainsanat: kuvantaminen, kuvantamistutkimus

Lääketieteelliset laboratoriot tuottavat palveluja potilaille ja hoidosta vastaavalle lääkärille, mikä vaikuttaa hoitoon. Laboratorion tulee pystyä osoittamaan millä tavalla se täyttää asetetut laatuvaatimukset ja millä menettelyillä tuotetaan luotettavia tutkimustuloksia.

Kuvantamisessa laadunvarmistuksella varmistetaan, että laite, laitos tai toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Näin varmistetaan, että laitteet toimivat oikein ja luotettavasti.

Avainsanat: laatuvaatimukset, luotettavat testitulokset

Lääketieteellinen laboratoriotutkimus on tapa saada tietoa ihmisen terveydentilasta tai diagnosoida sairauksia tutkimalla elimistöstä otettuja näytteitä kuten esimerkiksi verinäyte, virtsanäyte ja kudosnäyte.

Tutkimus suoritetaan yleensä sairaalan tai terveyskeskuksen laboratoriossa, mutta myös erillisen tutkimuslaitoksen, yksityisen lääkäriaseman tai yrityksen laboratorioissa.

Avainsanat: verinäyte, virtsanäyte, kudosnäyte, laboratorio

Laboratoriotutkimuslyhenteiden edessä on etuliitteitä, jotka kuvaavat, mistä elimistön nesteestä tai eritteestä näyte on tarkoitus ottaa ja mm. mistä veren osasta määritys on tarkoitus suorittaa. Etuliitteen kirjoitusasulla (pieni tai iso kirjain) on merkitystä.

Alla on listaus tavallisimmista etuliitteistä ja niiden selitteistä.

Avainsanat: lyhenteet, etuliitteet, koodit

Laskimoverinäyte on aikuisilla tavallisin verinäyte, joka otetaan kyynärtaipeen iholaskimosta pääasiassa vakuumineulalla tai vaihtoehtoisesti avotekniikalla, jos suonet ovat hauraat tai pienet.

Avainsanat: kyynärtaive, verinäyte

Ympäristössämme on luonnosta peräisin olevia radioaktiivisia aineita ja avaruudesta tulevaa kosmista säteilyä. Luonnon radioaktiivisia aineita on maaperässä, ilmassa ja myös omassa kehossamme.

Avainsanat: radioaktiiviset aineet, säteily

Julkisten palvelujen laboratorio- ja kuvantamistutkimukseen tarvitset aina lääkärin tekemän lähetteen. Lähete on sähköinen tai paperinen lomake, johon lääkäri on kirjannut ne tutkimukset, jotka sinusta otetaan. Hoitava eli lähettävä lääkäri arvioi tutkimuksien tarpeellisuuden sekä sopivimmat tutkimukset ja tutkimusmenetelmät.

Lähetteen perusteella laboratoriossa näytteenottaja osaa ottaa hoitavan lääkärin määräämät tutkimukset. Kuvantamisen puolella lähetteessä määritellään tarvittava tutkimus sekä kysymyksenasettelu, jolloin tiedetään tarkemmin, mitä asiaa tai vaivaa tutkitaan.

Avainsanat: laboratoriotutkimus, kuvantamistutkimus

Kuvantamisen toimenpide, jossa käytetään apuna röntgensäteilyä ja usein myös varjoainetta. Läpivalaisutoimenpiteitä tehdään, kun tutkimuksessa tarvitaan reaaliaikaista kuvaa liikkuvasta kohteesta. Toimenpiteen aikana voidaan ottaa myös yksittäisiä röntgenkuvia.

Läpivalaisutoimenpiteiden aikana voidaan tehdä erilaisia hoitotoimenpiteitä, kuten avata tukkeutuneita verisuonia tai tyrehdyttää vuotoja.

Avainsanat: kuvantaminen, röntgensäteily, varjoaine

Magneettikuvaus (engl. Magnetic Resonance Imaging, MRI; suom. MK) on radiologian alaan kuuluva lääketieteellinen kuvantamismenetelmä.

Menetelmässä mitataan kuvattavan kohteen vety-ytimien magneettikentässä lähettämää radiotaajuista signaalia. Siksi se soveltuu hyvin runsaasti vetyä sisältävien kudosten (rasva- ja vesipitoiset kudokset, myös luuydin) tutkimiseen.

Avainsanat: MRI, MK, kuvantamismenetelmä

Perinteinen röntgenkuvaus ilman varjoainetta. Kuvauksessa otetaan yksittäisiä kuvia, esimerkiksi keuhkokuva. Termiä voidaan käyttää myös tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksissa.

Avainsanat: Perusröntgen, röntgen

Säteilysuojelun perusperiaate, jonka mukaan säteilylle altistava toiminta on oikeutettua vain, jos siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Avainsanat: säteilysuojelu

Joihinkin laboratoriotutkimuksiin valmistautuminen edellyttää paastoa. Paastonäytettä varten on oltava syömättä 10 - 12 tuntia. Paaston aikana voit juoda lasillisen vettä.

Paaston tunnus on pieni f tutkimuslyhenteen edessä.

Avainsanat: valmistautuminen laboratoriotutkimuksiin

Radiologi on radiologiaan erikoistunut lääkäri.

Avainsanat: lääkäri

Sairauksien tutkiminen ja hoitaminen säteilyä, ultraääntä tai magneettikenttää apuna käyttäen.

Nykyisin myös muut kuin säteilyä käyttävät kuvausmenetelmät luetaan radiologiaan kuuluvaksi, kuten ultraääni- ja magneettikuvaus.

Avainsanat: radiologia, säteily, ultraääni, magneettikenttä

Röntgenkuvaus on tutkimusmenetelmä, jossa käytetään kudoksia läpäisevää röntgensäteilyä. Näin saadaan luotua potilaan röntgen-varjokuva.

Ilmapitoinen keuhkokudos ja rasvakudos läpäisevät säteitä hyvin ja ne näyttävät röntgenkuvissa tummilta, kun taas luukudos imee (absorboi) paljon säteitä eikä laske niitä läpi, jolloin luut näyttävät röntgenkuvissa vaaleilta.

Avainsanat: tutkimusmenetelmä, röntgensäteily

Suurjännitteellä sähköisesti röntgenputkessa tuotettua ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä.

Röntgensäteilyä käytetään tavanomaisissa röntgentutkimuksissa (esim. raajojen luut, keuhkojen röntgenkuvaus), läpivalaisututkimuksissa (esim. ruokatorven, virtsarakon ja peräsuolen kuvaus) ja tietokonetomografiassa (suom. TT, engl. CT).

Röntgensäteilyä voidaan käyttää myös joidenkin lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä (esim. verisuonten pallolaajennus).

Avainsanat: sähkömagneettinen säteily, TT, CT

Seulontatutkimuksella seulotaan sairauksia oireettomasta väestöstä. Seulonta toteutetaan joukkotarkastuksena, joihin kutsutaan seulottava ryhmä.

Seulontatutkimuksia ovat esimerkiksi mammografia, joilla seulotaan rintasyöpää sekä papa-koe, jolla seulotaan kohdunkaulan syöpää.

Avainsanat: oireeton väestö, joukkotarkastus, mammografia, kohduhkaulan syöpä, suolistosyöpä

Säteilyannoksen yksikkö, jolla ilmaistaan säteilyn määrää, jossa on otettu huomioon säteilyn laatu ja kudosten herkkyys säteilylle. Kerrannaisyksiköitä ovat esimerkiksi millisievert (mSv), joka on sievertin tuhannesosa ja mikrosievert (µSv), joka on sievertin miljoonasosa.

Avainsanat: säteilyannos

Skolioosi tarkoittaa selkärangan kieroselkäisyyttä. Skolioosissa ranka tekee edestä tai takaa katsottaessa sivusuunnan mutkan. Joskus skolioosin suuruutta arvioidaan niin sanotulla skolioosiröntgenillä.

Röntgensäteillä otetaan kuva koko rangan mittaisena, ja kuvasta tehdään jälkikäteen mittauksia. Mittaustulosten perusteella lääkäri päättää, tarvitseeko skolioosia hoitaa, ja jos tarvitsee, niin millä tavoin. Kuvauksella voidaan myös seurata skolioosin etenemistä tai hoidon tuloksia.

Avainsanat: kieroselkäisyys, röntgentutkimus

Säteilyannosta kuvaavia fysikaalisia suureita on useita. Kaikki niistä kertovat säteilystä väliaineeseen absorboituneen energian määrän.

Säteilyaltistuksen kannalta tärkeitä ovat suureet, jotka kuvaavat myös säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Näiden suureiden yksikkö on millisievert (mSv).

Avainsanat: altistus, millisievert, mSv

Säteilytutkimus tarkoittaa röntgen- tai isotooppitutkimusta.

Avainsanat: röntgentutkimus, isotooppitutkimus

Tietokonetomografia (suom. TT tai engl. CT) on tutkimus, jossa röntgensäteiden avulla otetaan halutulta alueelta poikkileikekuvia. Näin potilaasta saadaan luotua tarkkoja kolmiulotteisia kuvia eri kehonalueista ja elimistä.

Tietokonetomografiasta käytetään myös nimiä viipalekuvaus ja tietokonekerroskuvaus.

Avainsanat: TT, CT, röntgensäde, poikkileikekuva, viipalekuvaus, tietokonekerroskuvaus

Lääketieteellinen tutkimus- ja hoitomuoto, jossa jotain radiologista kuvausmenetelmää apuna käyttäen tehdään kehonsisäisiä toimenpiteitä ilman avointa leikkausta.

Tämä säästää potilasta suurempien leikkausten aiheuttamilta komplikaatioilta ja toipuminenkin on nopeampaa.

Avainsanat: kehonsisäinen toimenpide

Tomosynteesikuva on kolmiulotteinen kuva, joka on koostettu useista yksittäisistä mammografiakuvista tietokoneella.

Avainsanat: mammografia

Verinäytteet otetaan pääasiassa vakuumitekniikalla, jossa alipaine imee tarvittavan määrän verta putkeen. Näytteen ottaminen vakuumitekniikalla on turvallista ja siistiä, koska tarvittava verimäärä menee suoraan putkeen, eikä verta roisku putken ulkopuolelle.

Avainsanat: verinäyte

Varjoaine on kuvantamistutkimuksissa käytettävä aine, jonka avulla parannetaan elimistön rakenteiden tai nesteiden erottumista tai kontrastia muihin rakenteisiin nähden.

Röntgenvarjoaineet jaotellaan yleensä jodipitoisiin ja ei-jodipitoisiin aineisiin, joista jälkimmäiset sisältävät lähinnä bariumia. Jodipitoisia varjoaineita käytetään esimerkiksi verisuonten, virtsateiden ja nivelten kuvauksissa, kun taas bariumvarjoaineita käytetään suolistokuvauksissa.

Gadolinium-tehosteaine on käytössä magneettikuvausten tehostamiseksi. Allergia varjo- ja tehosteaineille on harvinaista, mutta mahdollista. Allergisiin reaktioihin on kuitenkin hyvin varauduttu tutkimusyksiköissä.

Avainsanat: kuvantamistutkimus, röntgentutkimus, jodi, gadolinium

Vartalon tietokonetomografiatutkimus eli TT. Tietokonetomografialaitteella otetaan röntgensäteiden avulla poikkileikekuvia. Vartalolla tarkoitetaan ihmisen kehon osaa, jossa mukana eivät ole pää eikä raajat.

Vartalon aluetta tutkittaessa kuvataan tavallisesti keuhkojen ja vatsan aluetta.

Avainsanat: tietokonetomografia, röntgensäde, keuhkot, vatsa

Veren nestemäinen osa ilman verisoluja.

Laboratoriotutkimuksen viiterajoilla tai viitearvoilla tarkoitetaan laboratoriotutkimusten tulosten raja-arvoja, joiden välissä kyseisen laboratoriotutkimuksen tulokset ovat useimmilla terveillä ihmisillä. Aikaisemmin viitearvojen sijasta käytettiin samassa tarkoituksessa käsitettä ”normaaliarvot”.

Viiterajat auttavat useassa tapauksessa arvioimaan laboratoriotutkimuksen tuloksen merkitystä, ts. sitä onko tulos normaali vai poikkeava, mutta on myös tilanteita, joissa tulkinta on monimutkaisempi ja vaatii tutkimuksen tilanneen lääkärin harkintaa.

Viiterajat on monen laboratoriotutkimuksen osalta määritelty erikseen sukupuolen ja iän mukaan, toisin sanoen eri ikäisillä miehillä, naisilla tai lapsilla viiterajat voivat poiketa toisistaan. Viiterajat saattavat vaihdella myös laboratorioteknisistä syistä, toisin sanoen sen mukaan mitä määritysmenetelmää jonkin tietyn laboratoriotutkimuksen tekemiseen on käytetty.

Avainsanat: laboratoriotutkimus, raja-arvo, normaaliarvo, tulosten tulkinta

Virtsanäyte voi olla puhtaasti laskettu (PLV), alkuvirtsa tai vuorokausivirta. Näytemuoto riippuu siitä, mitä näytteestä halutaan tutkia.

Avainsanat: alkuvirtsa, vuorokausivirtsa

Vuorokausivirtsa kerätään vuorokauden aikana keräämällä kaikki virtsa talteen. Vuorokausivirtsaa käytetään esimerkiksi munuaisten ja aineenvaihduntasairauksien selvittelyssä.

Avainsanat: keräysvirtsanäyte

Yöpolygrafialla tutkitaan ensisijaisesti unenaikaisia hengityshäiriöitä. Tutkimus tehdään yön aikana tutkittavan kotona.

Tutkittava hakee edeltävänä päivänä tutkimuslaitteen tutkimusyksiköstä tai sovitusta paikasta ja saa samalla ohjeet sen käyttämiseen.

Avainsanat: uni, hengityshäiriö, koti