Satunnaiset haittavaikutukset
Satunnaiset haittavaikutukset aiheutuvat sattumanvaraisesta muutoksesta yhdessä solussa. Kudoksissa tapahtuu muutenkin solujen muutoksia, joita elimistö pystyy korjaamaan.
Tärkein säteilytutkimuksiin tai säteilyä käyttäviin toimenpiteisiin liittyvä satunnainen haitta on pieni syöpäriski. Säteilytutkimukset aiheuttavat hyvin pienen tilastollisen lisäriskin yleiseen syöpäsairastuvuuteen.
Suomalaisten riski kuolla syöpään muista kuin säteilystä johtuvista syistä on 1:5 (yksi ihminen viidestä), toisin sanoen noin 20 % väestöstä menehtyy syöpään jossain elämänsä vaiheessa.
Suorat haittavaikutukset
Suorilla haittavaikutuksilla tarkoitetaan säteilyn aiheuttamaa kudosvauriota. Matalilla säteilyannoksilla ei synny kudosvaurioita, esimerkiksi mitkään kuvantamisen säteilytutkimukset eivät aiheuta suoria haittavaikutuksia.
Kuitenkin vaativasta ja pitkäkestoisesta säteilytoimenpiteestä saattaa joskus aiheutua esimerkiksi ihon punoitus. Näistä epätodennäköisistä vaikutuksista kerrotaan erikseen.
Mikäli tiedät (tai epäilet) olevasi raskaana, olet tulossa kuvantamisen tutkimuksiin ja säteilynkäyttö mietityttää, kysy asiasta tutkimukseen lähettävältä lääkäriltä tai kuvantamisyksikön hoitohenkilökunnalta. Tutustu asiaan Tutkimukseen tulijan talon osiossa Raskaana tutkimuksiin.
Katso video: Säteilyturvallisuuden ABC, Voiko kuvantamistutkimusten säteilystä olla haittaa?Videon on tuottanut OYS ja siinä on tekstitykset suomeksi ja ruotsiksi.
Eri tutkimusten säteilyannoksia ja arvioitu riski
Ylimääräiseen syöpäriskiin vaikuttaa tutkittavan ikä. Lapsuudessa saatu säteily aiheuttaa suuremman lisäriskin kuin vastaava säteilyannos aikuisiässä. Pienellä lapsella riski on noin kolminkertainen ja 90-vuotiaalla noin kolmasosa 30-vuotiaaseen verrattuna. Lasten lisäriski on kuitenkin hyvin pieni.
Myös yksilöiden säteilyherkkyydessä on eroja, ja naiset ovat miehiä herkempiä säteilyn haitoille. Lisäksi eri kudosten ja elinten säteilyherkkyys vaihtelee.
Alla olevasta taulukosta löydät tietoa tutkimuksista, niiden säteilyannoksesta ja säteilyn aiheuttaman riskin todennäköisyydestä. Mahdolliseen säteilyn aiheuttamaan syöpäriskiin vaikuttaa tehty tutkimus, sen aiheuttama säteilyannos ja tutkittavan ominaisuudet. Säteilytutkimuksesta yksittäiselle potilaalle aiheutuvaa syöpäriskiä ei pystytä tarkasti arvioimaan.
Taulukko säteilyannoksista:
Tutkimus | Säteilyannos Efektiivinen annos (mSv)1 | Säteilyannos Vastaava altistusaika kaikista säteilyn lähteistä2 | Säteilystä aiheutuva ylimääräinen syöpäkuoleman riski Ilmaistuna sanallisesti | Säteilystä aiheutuva ylimääräinen syöpäkuoleman riski Todennäköisyys3 |
|---|---|---|---|---|
Raajan luun röntgen | <0,02 | Alle 2 päivää | lähes olematon | <1:1 000 000 |
Keuhkojen röntgen | 0,02 - 0,2 | 2 - 12 päivää | minimaalinen | 1:1 000 000 - 1:100 000 |
Lantion röntgen, pään tietokonetomografia | 0,2 - 2,0 | 12 päivää - 4 kuukautta | hyvin matala | 1:100 000 - 1:10 000 |
Vatsan tietokonetomografia, sepelvaltimon pallolaajennus, tavallisimmat angiografiat, luuston gammakuvaus | 2,0 - 20,0 | 4 kuukautta - 3 vuotta 5 kuukautta | matala | 1:10 000 - 1:1000 |
Tarkennukset taulukossa käytetyille termeille:
1 Efektiivinen annos: suure, joka kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä kokonaishaittaa huomioiden säteilyherkät elimet
2 Suomalaisten saama keskimääräinen säteilyaltistus on 5,9 mSv (vuoden 2018 tietojen perusteella laskettuna, Säteilykeskus)
3 Todennäköisyys: Luvut kertovat tilastollisesta lisäriskistä. Yksittäisen potilaan riskiä ei voida arvioida tarkasti.
Vertailuna: Neljän tunnin lentomatka 10 km korkeudessa aiheuttaa 0,02 mSv annoksen säteilyä.