Pitkäaikaisrekisteröinneillä pystytään selvittämään tarkemmin sydämen toimintaa, rytmihäiriön tyyppiä ja ominaisuuksia sekä verenpaineen käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa.
Tavallisimmat pitkäaikaisrekisteröinnit ovat:
sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (Holter-tutkimus)
oirejohteinen EKG (oire-EKG)
verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti
Katso video: Pitkäaikaisrekisteröinti. Videon on tuottanut HUS ja siinä on tekstitykset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Tutkimuksen yksityiskohdat saattavat vaihdella eri yksiköiden välillä. Tutustu aina hyvissä ajoin ennen tutkimusta saamaasi potilasohjeeseen.
EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä eli Holter-tutkimuksessa selvitetään satunnaisten tai toistuvien sydämen sähköisen toiminnan häiriöiden esiintymistä vuorokauden aikana vaihtelevissa tilanteissa. Holter-tutkimuslaite rekisteröi tutkittavan sydämen sykkeen seuranta-ajalta. Pitkäaikaisrekisteröinnillä voidaan tutkia oireita, jotka eivät näy lepo-EKG:ssa.
Tutkimuksella voidaan selvittää muun muassa:
sydämen syketaajuutta erilaisissa tilanteissa
rytmihäiriötä ja lisälyöntejä sekä niihin liittyviä oireita
ovatko rytmihäiriöt eteis- vai kammioperäisiä
oireiden yhteydet sydämen rytmissä esiintyviin muutoksiin
Usein myös rytmihäiriön syntytapa on pääteltävissä tuloksista. Tutkimusta käytetään myös epäselvien tajunnanmenetyskohtausten selvittämisessä. Tutkimuksen avulla selvitetään mahdollisen rytmihäiriölääkityksen tarvetta tai tehoa tai sydämen tahdistinhoidon tarvetta.
Tutkimukseen ei tarvitse erityisesti valmistautua. Tutkimuksiin lähettävä lääkäri ohjeistaa sinua lääkityksen osalta.
Rintakehäsi iholle kiinnitetään EKG-elektrodit ja saat mukaasi pienen kannettavan rekisteröintilaitteen. Rekisteröintilaitteen kiinnitys kestää noin 30 minuuttia. Pitkäaikaisrekisteröinti kestää 24–72 tuntia. Tutkimuksen aikana pidetään päiväkirjaa tekemisistä ja oireista.
Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
Katso video: Mistä sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä on kyse ja mitä tutkimuksessa tapahtuu? Videon on tuottanut KYS ja siinä on tekstitykset suomeksi ja ruotsiksi.
Oirejohteista EKG-tutkimusta (oire-EKG) käytetään, jos sinulta tutkitaan harvoin esiintyvää sydänoiretta. Potilas tekee sydänfilmirekisteröinnin itse 2 - 4 viikon ajan rekisteröintilaitteella erillisen ohjeen mukaan.
Tarkoitus on, että toimit rekisteröinnin aikana mahdollisimman normaalisti. Lisää ohjeita saat tutkimuspaikastasi.
Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla selvitetään verenpaineen tasoa ja vaihtelua vuorokauden eri aikoina. Näin verenpainetasosta saadaan luotettavampi kuva kuin kertamittauksella.
Tutkimuksella voidaan arvioida vuorokauden keskimääräinen verenpaine, päivän ja yön verenpaine, sekä erilaisten olosuhteiden vaikutusta paineen vaihteluihin.
Olkavarteesi laitetaan mansetti, joka liitetään rekisteröintilaitteeseen. Laite mittaa automaattisesti verenpainettasi 1-4 kertaa tunnissa. Saat tarkemmat ohjeet tutkimuspaikastasi.
Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä eli Holter-tutkimuksessa selvitetään satunnaisten tai toistuvien sydämen sähköisen toiminnan häiriöiden esiintymistä vuorokauden aikana vaihtelevissa tilanteissa. Holter-tutkimuslaite rekisteröi tutkittavan sydämen sykkeen seuranta-ajalta. Pitkäaikaisrekisteröinnillä voidaan tutkia oireita, jotka eivät näy lepo-EKG:ssa.
Tutkimuksella voidaan selvittää muun muassa:
sydämen syketaajuutta erilaisissa tilanteissa
rytmihäiriötä ja lisälyöntejä sekä niihin liittyviä oireita
ovatko rytmihäiriöt eteis- vai kammioperäisiä
oireiden yhteydet sydämen rytmissä esiintyviin muutoksiin
Usein myös rytmihäiriön syntytapa on pääteltävissä tuloksista. Tutkimusta käytetään myös epäselvien tajunnanmenetyskohtausten selvittämisessä. Tutkimuksen avulla selvitetään mahdollisen rytmihäiriölääkityksen tarvetta tai tehoa tai sydämen tahdistinhoidon tarvetta.
Tutkimukseen ei tarvitse erityisesti valmistautua. Tutkimuksiin lähettävä lääkäri ohjeistaa sinua lääkityksen osalta.
Rintakehäsi iholle kiinnitetään EKG-elektrodit ja saat mukaasi pienen kannettavan rekisteröintilaitteen. Rekisteröintilaitteen kiinnitys kestää noin 30 minuuttia. Pitkäaikaisrekisteröinti kestää 24–72 tuntia. Tutkimuksen aikana pidetään päiväkirjaa tekemisistä ja oireista.
Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
Katso video: Mistä sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä on kyse ja mitä tutkimuksessa tapahtuu? Videon on tuottanut KYS ja siinä on tekstitykset suomeksi ja ruotsiksi.
Oirejohteista EKG-tutkimusta (oire-EKG) käytetään, jos sinulta tutkitaan harvoin esiintyvää sydänoiretta. Potilas tekee sydänfilmirekisteröinnin itse 2 - 4 viikon ajan rekisteröintilaitteella erillisen ohjeen mukaan.
Tarkoitus on, että toimit rekisteröinnin aikana mahdollisimman normaalisti. Lisää ohjeita saat tutkimuspaikastasi.
Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla selvitetään verenpaineen tasoa ja vaihtelua vuorokauden eri aikoina. Näin verenpainetasosta saadaan luotettavampi kuva kuin kertamittauksella.
Tutkimuksella voidaan arvioida vuorokauden keskimääräinen verenpaine, päivän ja yön verenpaine, sekä erilaisten olosuhteiden vaikutusta paineen vaihteluihin.
Olkavarteesi laitetaan mansetti, joka liitetään rekisteröintilaitteeseen. Laite mittaa automaattisesti verenpainettasi 1-4 kertaa tunnissa. Saat tarkemmat ohjeet tutkimuspaikastasi.
Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
Tarkistettu 4.4.2025
