PET-TT-tutkimus

Hyvä esivalmistelu ennen tutkimusta on erittäin tärkeää tutkimuksen onnistumiselle. Ennen tutkimusta tulee olla mm. syömättä ja juomatta sekä välttää fyysistä rasitusta. Diabeetikoilla veren sokeripitoisuuden tulee olla mahdollisimman normaali ennen tutkimusta. Saat etukäteen tarkat ohjeet tutkimukseen valmistautumisesta.

Mikäli tiedät tai epäilet olevasi raskaana, kerro asiasta sinua hoitavalle lääkärille tai ota yhteys hyvissä ajoin tutkimusyksikköön.

Tutkimuksessa sinulle annetaan ensin suoneen radioaktiivista merkkiainetta (lääkeainetta). Säteilevä merkkiaine hakeutuu elimistössä tiettyyn paikkaan mm. aineenvaihdunnan mukana tai reseptoriin tai solun pinnan molekyyliin kiinnittymällä.

Ennen merkkiaineen antoa ja annon jälkeen lepäät vuoteessa. Lepääminen tasaa lihasjännitystä ja aineenvaihduntaa. Näin saadaan sokeria sisältävä merkkiaine hakeutumaan paremmin tutkittaviin kohteisiin.

Levon jälkeen sinulle tehdään ensin matala-annostietokonetomografia- eli TT-kuvaus, jolla saadaan tarkka rakenteellinen kuva kehosta. Tämän jälkeen tehdään positroniemissiotomografia- eli PET-kuvaus, jolla havaitaan kehossa olevan merkkiaineen hakeutumispaikat elimistössä. Lopuksi tietokone yhdistää TT- ja PET-kuvaukset, jolloin saadaan tarkkaa tietoa mahdollisen syöpä- tai muun taudin sijainnista kehossa.

Tutkimus kestää kokonaisuudessaan noin 3 tuntia.

Tutkimuksen jälkeen on hyvä juoda normaalia enemmän nesteitä ja käydä usein virtsaamassa, koska radioaktiivinen merkkiaine poistuu elimistöstä virtsan mukana. Vältä tutkimuspäivänä lähikontaktia raskaana oleviin henkilöihin ja vältä lasten sylissä tai vieressä pitämistä.

Imettävien äitien on pidettävä imetystauko tutkimuksen jälkeen. Tauon aikana lypsetty maito tulee kaataa viemäriin. Hoitohenkilökunta antaa tästä tarkemmat ohjeet imettäville äideille tutkimuksen jälkeen.

Radiologi eli röntgenlääkäri katsoo ja tulkitsee kuvat sekä kirjoittaa niistä lausunnon. Lääkäri, joka lähetti sinut tutkimukseen kertoo tuloksista ja miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.

PET-TT-tutkimus on kivuton.

Kuvauksesta saatavan säteilyn määrä vaihtelee muun muassa sen mukaan, miten laaja tutkimus on kyseessä. Käytettävät laitteet ovat herkkiä ja pystyvät mittaamaan hyvin pieniä säteilymääriä eli säteilystä aiheutuva riski on pieni. Allergisia reaktioita esiintyy isotooppitutkimuksissa hyvin harvoin.

Jos säteily mietityttää, voit aina kysyä lisätietoa sinua hoitavalta lääkäriltä tai röntgenin henkilökunnalta. Tietoa säteilyn vaikutuksesta ja eri tutkimusten säteilymääristä löydät myös Tietoa säteilystä -osiostamme.