Toimenpideradiologia tukee kirurgiaa ja korvaa osittain kirurgisia toimenpiteitä. Käytettävät menetelmät ovat vähemmän kajoavia eivätkä rasita potilasta niin paljon kuin perinteiset leikkaukset. Nukutusta ei useinkaan tarvita. Tästä johtuen myös toipuminen on nopeampaa.
Toimenpiteitä voidaan tehdä hyödyntäen ultraääntä, röntgenläpivalaisua, tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta. Toimenpiteissä saatetaan myös käyttää varjoainetta.
Tavallisimpia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:
biopsia eli neulanäyte
kanavointi eli nestekertymän tyhjentäminen
valtimoahtauman pallolaajennus
valtimoahtauman tai tukoksen stentti eli metalliverkkoproteesin asennus
Neulanäyte
Neulanäytteitä voidaan ottaa pinnallisista kohteista kuten ihonalaisista kyhmyistä, lihaksista, kilpirauhasesta tai pinnallisista imusolmukkeista. Nämä näytteenotot voidaan usein tehdä ilman esivalmisteluja ja ilman jälkiseurantaa.
Neulanäytteitä otetaan usein myös syvistä kohteista kuten maksasta, haimasta, munuaisista tai keuhkoista. Yleensä näiden toimenpiteiden jälkeen vaaditaan seurantaa yön yli sairaalassa.
Kanavointi
Kuvantamisohjatusti tyhjennetään vatsaontelon ja keuhkopussin sisäisiä nestekertymiä. Monesti näihin jätetään päiväksi tai kahdeksi katetriletku tyhjenemisen varmistamiseksi. Myös vatsaontelon sisäisiä märkäkertymiä tyhjennetään kuvantamisohjatusti.
Virtsa- ja sappiteiden kanavoinnit ovat myös tavallisia toimenpiteitä. Niillä voidaan hoitaa esimerkiksi virtsajohtimen ahtaumia tai tukoksia sekä sappitietukoksia.
Pallolaajennus ja stentti
Verisuonten pallolaajennukset ovat tyypillisiä suonensisäisiä toimenpiteitä. Ennen varsinaista pallolaajennusta hoidettavaksi suunnitellun ahtauman tai tukoksen sijainti varmistetaan varjoainekuvauksella.
Pallolaajennuksen yhteydessä verisuoneen voidaan asettaa stentti eli metalliverkkoproteesi, jonka tarkoituksena on ehkäistä verisuonen ahtautumista uudelleen.