Siirry sivun sisältöön

Toimenpideradiologia

Toimenpideradiologialla tarkoitetaan tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä, joita tehdään eri kuvantamismenetelmien avulla.

Toimenpideradiologia on osa kirurgiaa ja sillä voidaan korvata osittain kirurgisia toimenpiteitä. Käytettävät menetelmät eivät rasita potilasta niin paljon kuin perinteiset leikkaukset. Nukutusta ei useinkaan tarvita. Tästä johtuen myös toipuminen on nopeampaa.

Toimenpiteissä voidaan tehdä hyödyntäen ultraääntä, röntgenläpivalaisua, tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta. Toimenpiteissä saatetaan myös käyttää varjoainetta.

Tavallisimpia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

  • biopsia eli neulanäyte

  • kanavointi eli nestekertymän tyhjentäminen

  • valtimoahtauman pallolaajennus

  • valtimoahtauman tai tukoksen stentti eli metalliverkkoproteesin asennus

Neulanäyte

Neulanäytteitä voidaan ottaa pinnallisista kohteista kuten ihonalaisista kyhmyistä, lihaksista, kilpirauhasesta tai pinnallisista imusolmukkeista. Nämä näytteenotot voidaan usein tehdä ilman esivalmisteluja ja ilman jälkiseurantaa.

Neulanäytteitä otetaan usein myös syvistä kohteista kuten maksasta, haimasta, munuaisista tai keuhkoista. Yleensä näiden toimenpiteiden jälkeen vaaditaan seurantaa yön yli sairaalassa.

Kanavointi

Vatsaontelon ja keuhkopussin sisäisiä märkä- tai nestekertymiä voidaan tyhjentää kuvantamisohjatusti. Usein näihin jätetään katetriletku päiväksi tai kahdeksi, jotta nestekertymä tyhjenee kokonaan.

Virtsa- ja sappiteiden kanavoinneilla hoidetaan esimerkiksi virtsajohtimen ja sappiteiden ahtaumia tai tukoksia.

Pallolaajennus ja stentti

Verisuonten pallolaajennukset ovat tyypillisiä suonensisäisiä toimenpiteitä. Ahtauman tai tukoksen sijainti varmistetaan varjoainekuvauksella ennen pallonlaajennusta.

Pallolaajennuksen yhteydessä verisuoneen voidaan asettaa stentti eli metalliverkkoproteesi, jonka tarkoituksena on ehkäistä verisuonen ahtautumista uudelleen.

Tarkista saamastasi potilasohjeesta, miten toimenpiteeseen tulee valmistautua. Yleensä ennen toimenpidettä tulee käydä laboratoriokokeissa ja olla ravinnotta ohjeiden mukaan. Monet vertaohentavat lääkkeet tulee tauottaa muutamia päiviä ennen toimenpidettä. Tarkemmat ohjeet saat lääkäriltä, joka on lähettänyt sinut tutkimukseen.

Joissakin toimenpiteissä käytetään puudutetta ja/tai jodipitoista varjoainetta. Joskus ne saattavat aiheuttaa allergisen reaktion. Kerrothan kuvantamisyksikön henkilökunnalle, jos sinulla on todettu yliherkkyys jodipitoiselle varjonaineelle tai puuduteaineelle.

Osassa kuvantamismenetelmiä käytetään röntgensäteitä. Mikäli tiedät tai epäilet olevasi raskaana, kerro asiasta sinua hoitavalle lääkärille tai viimeistään tutkimukseen tullessasi.

Ennen toimenpidettä iho puhdistetaan ja peitellään puhtailla liinoilla. Tämän jälkeen pistoskohta puudutetaan, joissakin toimenpiteissä käytetään nukutusta. Osassa toimenpiteistä käteesi laitetaan kanyyli, jonka kautta voidaan tarvittaessa antaa kipulääkettä, rauhoittavaa lääkettä sekä nesteitä. Toimenpiteessä voidaan käyttää myös jodipitoista varjonainetta.

Toimenpiteen tekee radiologi eli röntgenlääkäri ja mukana on hoitaja avustamassa. Vointiasi seurataan koko toimenpiteen ajan.

Jälkihoito riippuu sinulle tehdystä toimenpiteestä. Toimenpiteen jälkeen sinun tulee yleensä olla makuulla ja levossa tietyn ajan. Pinnallisissa näytteenotoissa vuodelepoa ei tarvita lainkaan ja voit kotiutua nopeastikin. Jos sinulle on kanavoinnin yhteydessä asennettu katetri, saat siitä erilliset hoito-ohjeet. Lisäksi saat ohjeet mahdollisesta lääkityksestä.

Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.

Radiologisissa toimenpiteissä on jonkin verran riskejä, kuten kaikissa ns. kajoavissa toimipiteissä. Valmistaudu toimenpiteeseen huolellisesti saamasi ohjeen mukaan, niin riskit saadaan mahdollisimman pieniksi.

Toimenpiteestä aiheutuvat haittavaikutukset, kuten verenvuoto ja tulehdus, ovat harvinaisia. Joissakin toimenpiteissä käytetään puudutetta tai jodipitoista varjoainetta, jotka molemmat saattavat aiheuttaa allergisen reaktion. Kerrothan kuvantamisyksikön henkilökunnalle, jos olet allerginen jodipitoiselle varjoaineelle tai puuduteaineille.

Jos toimenpide tehdään läpivalaisun tain tietokonetomografian avulla, syntyy kuvantamisesta röntgensäteilyä. Säteilyn määrään vaikuttaa toimenpiteen kohde sekä kesto.

Jos säteily mietityttää, voit aina kysyä lisätietoa sinua hoitavalta lääkäriltä tai röntgenin henkilökunnalta. Tietoa säteilyn vaikutuksesta ja eri tutkimusten säteilymääristä löydät myös Tietoa säteilystä -osiostamme.

Tarkistettu 24.10.2025