Verisuonten varjoainekuvausten ja toimenpiteiden tarkoituksena on tutkia suonistoa, etsiä niissä mahdollisesti olevia ahtaumia ja hoitaa niitä. Kuvausten lisäksi angiografiayksikössä tehdään myös paljon erilaisia toimenpiteitä. Toimenpide voi olla pallolaajennus, stentin eli metalliverkon asennus, trombin eli veritulpan liuotus tai verenkierron tukkiminen.
Verisuonten varjoainekuvaukset ja toimenpiteet
Angiografiatutkimukset ovat verisuonten varjoainekuvauksia.
Tärkeää
Tutkimuksen yksityiskohdat saattavat vaihdella eri yksiköiden välillä. Tutustu aina hyvissä ajoin ennen tutkimusta saamaasi potilasohjeeseen.
Angiografiaan tullaan usein osastolta, jossa hoitajat suorittavat esivalmistelut ja antavat tarvittavat esilääkkeet.
Jos tulet kotoa tutkimukseen, tarkasta saamastasi potilasohjeesta miten tutkimukseen tulee valmistautua.
Jos sinulla on todettu yliherkkyys jodipitoiselle varjoaineelle, kerro asiasta sinua hoitavalle lääkärille tai viimeistään tutkimukseen tullessasi.
Mikäli tiedät tai epäilet olevasi raskaana, kerro asiasta sinua hoitavalle lääkärille tai viimeistään tutkimukseen tullessasi.
Angiografiatutkimuksen suorittaa röntgenlääkäri yhdessä röntgenhoitajien kanssa. Kuvauksessa tutkimuskatetri viedään paikallispuudutuksessa yleensä nivusvaltimon kautta kuvausalueelle. Tämän jälkeen sinulle annetaan suoneen jodipitoista varjoainetta ja otetaan kuvasarjoja röntgenlaitteella. Varjoaine voi saada aikaan lämmön tunteen ruiskutusalueelle. Varjoaine poistuu elimistöstä virtsan mukana.
Angiografiat kestävät noin 1–3 tuntia. Olet hereillä tutkimuksen aikana ja vointiasi seurataan. Tutkimuksen aikana voit keskustella lääkärin ja hoitajien kanssa.
Varjoainekuvauksen jälkeen vuodelevon pituus vaihtelee 2–12 tuntiin. Tutkimuksen jälkeinen lepo on tärkeä, jotta pistoskohta ei alkaisi vuotaa.
Jälkihoidosta saat ohjeet röntgenissä, mm. ponnistelua on syytä välttää neljän päivän ajan.
Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
Varjoaine voi joskus aiheuttaa allergisen reaktion. Tämä on kuitenkin harvinaista. Kuvantamisyksikön henkilökunta kysyy aina etukäteen tiedossa olevat allergiat. Allergiareaktioiden hoitamiseen on varauduttu kaikissa yksiköissä eli reaktioita voidaan ehkäistä ja hoitaa lääkityksellä.
Miten valmistaudun verisuonten varjoainekuvaukseen ja toimenpiteeseen?
Angiografiaan tullaan usein osastolta, jossa hoitajat suorittavat esivalmistelut ja antavat tarvittavat esilääkkeet.
Jos tulet kotoa tutkimukseen, tarkasta saamastasi potilasohjeesta miten tutkimukseen tulee valmistautua.
Jos sinulla on todettu yliherkkyys jodipitoiselle varjoaineelle, kerro asiasta sinua hoitavalle lääkärille tai viimeistään tutkimukseen tullessasi.
Mikäli tiedät tai epäilet olevasi raskaana, kerro asiasta sinua hoitavalle lääkärille tai viimeistään tutkimukseen tullessasi.
Mitä verisuonten varjoainekuvauksessa ja toimenpiteessä tapahtuu?
Angiografiatutkimuksen suorittaa röntgenlääkäri yhdessä röntgenhoitajien kanssa. Kuvauksessa tutkimuskatetri viedään paikallispuudutuksessa yleensä nivusvaltimon kautta kuvausalueelle. Tämän jälkeen sinulle annetaan suoneen jodipitoista varjoainetta ja otetaan kuvasarjoja röntgenlaitteella. Varjoaine voi saada aikaan lämmön tunteen ruiskutusalueelle. Varjoaine poistuu elimistöstä virtsan mukana.
Angiografiat kestävät noin 1–3 tuntia. Olet hereillä tutkimuksen aikana ja vointiasi seurataan. Tutkimuksen aikana voit keskustella lääkärin ja hoitajien kanssa.
Mitä pitää huomioida verisuonten varjoainekuvauksen ja toimenpiteen jälkeen?
Varjoainekuvauksen jälkeen vuodelevon pituus vaihtelee 2–12 tuntiin. Tutkimuksen jälkeinen lepo on tärkeä, jotta pistoskohta ei alkaisi vuotaa.
Jälkihoidosta saat ohjeet röntgenissä, mm. ponnistelua on syytä välttää neljän päivän ajan.
Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
Onko verisuonten varjoainekuvauksessa ja toimenpiteessä riskejä?
Varjoaine voi joskus aiheuttaa allergisen reaktion. Tämä on kuitenkin harvinaista. Kuvantamisyksikön henkilökunta kysyy aina etukäteen tiedossa olevat allergiat. Allergiareaktioiden hoitamiseen on varauduttu kaikissa yksiköissä eli reaktioita voidaan ehkäistä ja hoitaa lääkityksellä.
Tarkistettu 6.11.2025