Usein kysyttyjä kysymyksiä vasta-ainepuutteisen (CVI) potilaan hoidosta
Akuutin kuumetaudin alkuvaiheessa ei kannata antaa immunoglobuliinia. Yleensä muutamaa päivää myöhemmin annoksen voi jo antaa. Korvaushoidossa olevalla potilaalla immunoglobuliinipitoisuus on kohtuullisen vakaa, eikä muutaman päivän viive yleensä haittaa.
CVI-potilaalle ei saa antaa eläviä heikennettyjä mikrobeja sisältäviä rokotteita. Tällaisia ovat muun muassa keltakuumerokote ja tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote (MPR).
Lievemmissä vasta-ainepuutoksissa hoitava lääkäri harkitsee rokotuksia tapauskohtaisesti.
CVI-potilaallekin voi turvallisesti antaa rokotteita, jotka sisältävät vain mikrobin osia, eivät kokonaisia mikrobeja. Tällaisia ovat muun muassa pistettävä influenssarokote, pneumokokkirokote ja jäykkäkouristus-kurkkumätä-tehosterokote ja COVID19 rokote. CVI-potilas tuottaa vasta-aineita huonosti (joskus ei ollenkaan), joten rokotteiden teho on huonompi kuin terveillä. Immunoglobuliinihoito antaa suojaa niitä rokotteilla torjuttavia tauteja vastaan, joissa rokotuskattavuus väestössä ja verenluovuttajissa on suuri.
Useimmat vasta-ainepuutteiset potilaat eivät tarvitse normaaliväestöstä poikkeavaa antibioottiprofylaksiaa ennen hammastoimenpiteitä. Myös muissa leikkauksissa voidaan yleensä noudattaa leikkaavan yksikön normaalia antibioottiprofylaksiakäytäntöä.
Esimerkiksi joissakin fagosyyttien eli syöjäsolujen toimintaan vaikuttavissa immuunipuutoksissa tavallista herkempi antibioottiprofylaksin käyttö voi olla perusteltua. Lääkäri miettii tuolloin asiaa tapauskohtaisesti.
Jos potilaalla on jo käytössään pitkäkestoinen antibioottiestohoito, kannattaa leikkaukseen liittyvä antibioottiprofylaksi tarkistaa infektiolääkäriltä.
Yleensä tämä ei ole ongelma. Joidenkin lääkkeiden haittavaikutukset munuaisiin saattavat lisääntyä immunoglobuliinia saavilla. Immunoglobuliinihoito voi mahdollisesti heikentää rokotteiden tehoa.
CVI-potilailla esiintyy tavallisia hengitysteiden bakteeri-infektioita, kuten keuhkokuume ja poskiontelotulehdus. Jos potilaalla ei ole taustalla pitkäaikaista antibioottiestohoitoa, voidaan hoitoon valita normaalin hoitosuosituksen mukainen antibiootti, esimerkiksi amoksisilliini, jota voidaan sitten kohdentaa viljelytulosten perusteella. Käytännön kokemuksen perusteella on ollut tapana antaa CVI-potilaalle hieman – noin 1,5 kertaa – normaalia pidempi antibioottikuuri.
Voiko immunoglobuliinihoitoa antaa kuumeiselle potilaalle?
Akuutin kuumetaudin alkuvaiheessa ei kannata antaa immunoglobuliinia. Yleensä muutamaa päivää myöhemmin annoksen voi jo antaa. Korvaushoidossa olevalla potilaalla immunoglobuliinipitoisuus on kohtuullisen vakaa, eikä muutaman päivän viive yleensä haittaa.
Voiko CVI-potilaalle antaa rokotuksia?
CVI-potilaalle ei saa antaa eläviä heikennettyjä mikrobeja sisältäviä rokotteita. Tällaisia ovat muun muassa keltakuumerokote ja tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote (MPR).
Lievemmissä vasta-ainepuutoksissa hoitava lääkäri harkitsee rokotuksia tapauskohtaisesti.
CVI-potilaallekin voi turvallisesti antaa rokotteita, jotka sisältävät vain mikrobin osia, eivät kokonaisia mikrobeja. Tällaisia ovat muun muassa pistettävä influenssarokote, pneumokokkirokote ja jäykkäkouristus-kurkkumätä-tehosterokote ja COVID19 rokote. CVI-potilas tuottaa vasta-aineita huonosti (joskus ei ollenkaan), joten rokotteiden teho on huonompi kuin terveillä. Immunoglobuliinihoito antaa suojaa niitä rokotteilla torjuttavia tauteja vastaan, joissa rokotuskattavuus väestössä ja verenluovuttajissa on suuri.
Tarvitseeko vasta-ainepuutteinen potilas antibioottiestohoitoa ennen leikkauksia tai hammastoimenpiteitä?
Useimmat vasta-ainepuutteiset potilaat eivät tarvitse normaaliväestöstä poikkeavaa antibioottiprofylaksiaa ennen hammastoimenpiteitä. Myös muissa leikkauksissa voidaan yleensä noudattaa leikkaavan yksikön normaalia antibioottiprofylaksiakäytäntöä.
Esimerkiksi joissakin fagosyyttien eli syöjäsolujen toimintaan vaikuttavissa immuunipuutoksissa tavallista herkempi antibioottiprofylaksin käyttö voi olla perusteltua. Lääkäri miettii tuolloin asiaa tapauskohtaisesti.
Jos potilaalla on jo käytössään pitkäkestoinen antibioottiestohoito, kannattaa leikkaukseen liittyvä antibioottiprofylaksi tarkistaa infektiolääkäriltä.
Onko immunoglobuliinihoidolla yhteisvaikutuksia muun lääkityksen kanssa?
Yleensä tämä ei ole ongelma. Joidenkin lääkkeiden haittavaikutukset munuaisiin saattavat lisääntyä immunoglobuliinia saavilla. Immunoglobuliinihoito voi mahdollisesti heikentää rokotteiden tehoa.
Poikkeaako CVI-potilaan infektioiden antibioottihoito tavallisesta?
CVI-potilailla esiintyy tavallisia hengitysteiden bakteeri-infektioita, kuten keuhkokuume ja poskiontelotulehdus. Jos potilaalla ei ole taustalla pitkäaikaista antibioottiestohoitoa, voidaan hoitoon valita normaalin hoitosuosituksen mukainen antibiootti, esimerkiksi amoksisilliini, jota voidaan sitten kohdentaa viljelytulosten perusteella. Käytännön kokemuksen perusteella on ollut tapana antaa CVI-potilaalle hieman – noin 1,5 kertaa – normaalia pidempi antibioottikuuri.
Tarkistettu 27.2.2023