Borrelioosia aiheuttava bakteeri siirtyy ihmiseen puutiaisen pistosta. Kaikki puutiaisen pistot eivät kuitenkaan johda borreliatartuntaan. Keskimääräinen riski saada borrelioosi puutiaisenpistosta on noin 2-3 prosentin luokkaa. Noin 10–50 prosenttia puutiaisista kantaa borreliabakteeria. Tilanne vaihtelee maantieteellisesti: kantajuutta on useimmin Ahvenanmaalla ja Suomen etelärannikon puutiaisissa kuin sisämaassa. Borrelia siirtyy pistossa ihon alle puutiaisen veriaterian loppupuolella.
Keskimääräinen riski saada borrelioosi puutiaisen pistosta on noin 2-3 % luokkaa.
Bakteeri ei yleensä ehdi siirtyä puutiaisesta ihoon, jos puutiainen poistetaan ihosta jo saman vuorokauden aikana. Iltaisin tehtävä ihon punkkitarkastus ja kiinnittyneiden puutiaisten välitön poistaminen pienentääkin borrelioosiin sairastumisen riskiä. Punkkitarkastus on tärkeää etenkin alueilla, joissa puutiaisen pistot ovat tavallisia. Puutiaisen pistoille altistuu heinikoissa liikkuessaan varsinkin meren rannikkoseuduilla, mutta puutiaiset viihtyvät hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Pitkälahkeiset housut ja varrelliset sukat sekä iholle annosteltavat puutiaiskarkotteet suojaavat niiltä. Borreliatartunnan voi saada myös ulkomaanmatkalla. Borrelioosiin ei tällä hetkellä ole käytettävissä olevaa rokotetta.
Puutiaiset levittävät myös muita taudinaiheuttajia, kuten aivokuumetta aiheuttavaa virusta (TBE-virus), anaplasmaa ja riketsioita. Näihin liittyvät taudit ovat Suomessa borrelioosia selvästi harvinaisempia, akuutteja tauteja. TBE-virusta vastaan on olemassa rokote, josta kansankielessä käytetään usein hieman harhaanjohtavaa termiä ”punkkirokote”.