Infektiotautien kirjo vaihtelee maantieteellisen alueen ja ilmaston mukaan. Esimerkiksi afrikkalaista unitautia esiintyy vain siellä, missä tsetsekärpäset elävät eli Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Hietasääsken levittämää leishmaniaasia ja skistostomiaasia sen sijaan on Etelä-Euroopassakin. Myös elintaso, hygienia ja torjuntatoimet vaikuttavat infektiotautien yleisyyteen. Suomessakin on esiintynyt pilkkukuumetta, malariaa ja ruttoa, mutta elinolojen paranemisen myötä näistä taudeista on päästy eroon.
Trooppisia tauteja ja loissairauksia tulee Suomeen maahanmuuttajien ja matkailijoiden tuomisina, eivätkä ne yleensä leviä Suomessa eteenpäin. Useimmat ovat tavallisella turistilla hyvin epätodennäköisiä. Useat suolistoloiset, joita kantaa jopa yli miljardi ihmistä, eivät yleensä ehdi tarttua lyhyellä turistimatkalla. Esimerkiksi lepra tai blastomykoosi taas ovat niin harvinaisia, että tartunnan saaminen on epätodennäköistä, vaikka oleskelu olisi pitkäkin. Maahanmuuttajat, jotka vierailevat usein pitkiäkin aikoja entisessä kotimaassaan asuen paikaillisissa olosuhteissa, ovat infektioiden suhteen paljon suuremmassa riskissä kuin muut matkailijat.
Jotkut trooppiset taudit aiheuttavat merkittävän riskin turistillekin. Malariaa ja denguekuumetta todetaan Suomessa useampi kymmenen, lavantautia ja pikkulavantautia kymmenkunta tapausta vuosittain. Suolistoloisista Giardia lamblia ja Diantoamoeba fragilis ovat kohtalaisen yleisiä turistinkin kotiintuomisia.
Yleisimmätkin trooppiset taudit ovat Suomessa niin harvinaisia, että laajamittaista kokemusta voi kertyä vain näihin tauteihin erikoistuneissa infektioyksiköissä. Aiheeseen vihkiytyneet infektiolääkäritkään eivät ehkä koskaan kohtaa harvinaisempia tauteja, elleivät mene oppiin alueille, joilla näitä tauteja esiintyy. Tämän vuoksi matkailijan erikoisempien oirekuvien selvittely ja hoito kannattaa keskittää yksiköihin, joissa on erikoisosaamista näiden tautien diagnostiikassa ja hoidossa. Useimmat trooppisten tautien ja loissairauksien lääkkeet ovat erityslupavalmisteita, mikä myös puoltaa hoidon keskittämistä sairaaloihin, joissa näitä lääkkeitä on hankittu varastoon sairaala-apteekkiin.