Yleisin Suomessa löydettävä suolistoloinen on alkueläimiin kuuluva Dientamoeba fragilis, joka ei nimestään huolimatta ole ameba. Se elää ainoastaan suolessa eikä missään olosuhteissa leviä muualle elimistöön. Potilaat voivat tulla vastaanotolle löydettyään internetistä kauhutarinoita ameban tekemistä maksa- tai muista paiseista. Näissä on kyse Entamoeba histolyticasta joka joskus harvoin voi tehdä paiseita. Dientamoeba fragilis saadaan useimmiten ulosteen saastuttamasta ruoasta tai juomasta kuten muutkin suoliston alkueläimet.
On arvioitu, että Dientamoeba fragilista kantaa suolistossaan useampi prosentti suomalaisista. Suurin osa kantajista on oireettomia, eikä Dientamoeba fragilista tarvitse tai pidä etsiä eikä hoitaa oireettomilta henkilöiltä. Sitä vastoin jos on pitkittyneitä suolisto-oireita, kuten ripulia, ilmavaivoja ja vatsakramppeja, kannattaa Dientamoeba fragilis sulkea pois ulostenäytteillä. Dientamoeba fragilis on kohtalaisen yleinen myös Suomessa ja lähialueilla, mutta tyypillisesti se saadaan huonon hygieniatason maihin suuntautuneen matkan tuliaisena.
Dientamoeba fragilis löytyy huonosti tavallisessa formaliiniulosteen loismikroskopiassa (F-Para-0), joten sitä etsitään joko erikoisvärjäyksellä (F-AmebVr) tai nukleiinihappotutkimuksella (F-ParaNh0). Ensilinjan hoitona on metronidatsoli (Flagyl tai Trikozol). Jos se ei tehoa, käytetään paromomysiiniä (Humatin), joka on tehokkain lääke. Vaikka paromomysiini on turvallinen, se on erityislupavalmiste. Sen vuoksi sitä määrätään useimmiten vain sairaaloiden poliklinikoilta sairaala-apteekista luovutettavaksi, mutta sitä saa myös tavallisesta apteekista erityisluvalla (Fimea).
Dientamebiaasipotilaan oireettomia perheenjäseniä ei yleensä tutkita tai hoideta. Jos Dientamoeba fragilis häädetään onnistuneesti, mutta tauti kuitenkin myöhemmin uusii, voi olla aiheellista tutkia ja hoitaa myös perheenjäsenet, koska on mahdollista, että uusi infektio on saatu heiltä.
Joskus käy niin, että vaikka Dientamoeba fragiliksesta päästään onnistuneesti eroon, eivät potilaan suolisto-oireet lopu tai edes vähene. Joskus oireet lievittyvät joidenkin kuukausien kuluessa, kun suolisto toipuu. Jos näin ei käy, on kyse siitä, että Dientamoeba fragilis oli alun alkaenkin vain sivulöydös eikä aiheuttanut potilaan oireita. Useimmiten tällöin diagnoosi on ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS) ja hoitona on ruokavaliohoito.
Edellinen sivuSeuraava sivu