Tuberkuloosi


Tuberkuloosi on yleisimmin keuhkoissa esiintyvä tartuntatauti, joka leviää ilmateitse pisaroina. Vaikka suuressa osassa maailmaa tuberkuloosi on yleinen, Suomessa se on tullut yhä harvinaisemmaksi.

Tuberkuloosi on yleinen sairaus suuressa osassa maailmaa – erityisesti kehittyvissä maissa – eikä sitä ole kyetty hävittämään. Suomessa tuberkuloositapaukset ovat vähentyneet 1980-luvulta alkaen. Viime vuosina uusia tapauksia on todettu alle 300, ja vuonna 2016 vähemmän kuin koskaan aiemmin. Kun tauti on tullut harvinaisemmaksi, yhä harvempi lääkäri kohtaa vastaanotollaan tuberkuloosipotilaita. Tuberkuloosia ilmenee edelleen iäkkäillä, jotka ovat saaneet tartunnan lapsuudessaan, mutta lisääntyneen maahanmuuton myötä myös ulkomaalaissyntyisten tapausmäärät ovat kasvaneet ja sairastuneet ovat nuorempia kuin ennen.

Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka esiintyy yleisimmin keuhkoissa, josta bakteeri voi levitä verenkierron kautta mihin tahansa elimeen, kuten imusolmukkeisiin, luustoon, munuaisiin tai suolistoon.

Tuberkuloosin tarttuminen

Tuberkuloosi tarttuu huonosti. Se leviää ilmateitse pisaroina keuhkotuberkuloosia sairastavan henkilön yskiessä tai aivastaessa. Puhuminen ei yleensä tuota riittävää määrää pisaroita tartuntaan. Käytännössä vain ne henkilöt ovat tartuttavia, joiden ysköksessä on todettu tuberkuloosibakteereita. Tartuttavuus on suurinta ysköksen värjäyspositiivisessa keuhkotuberkuloosissa. Yleensä tartuntaan tarvitaan toistuva, pitkäaikainen oleskelu samoissa huonetiloissa, joten suurimmassa tartuntariskissä ovatkin samassa taloudessa asuvat. Suurin sairastumisvaara on alle 5-vuotiailla rokottamattomilla lapsilla, joilla tauti voi myös herkemmin kehittyä vaikeaksi (yleistynyt tauti tai aivokalvotulehdus). Tartunnan saaminen isoissa tiloissa tai liikennevälineissä on harvinaista. Ulkoilmassa taudin leviäminen on lähes mahdotonta.

Latentti eli piilevä tuberkuloosi

Suurin osa (70 prosenttia) tuberkuloosille altistuneista ei saa tartuntaa. Tuberkuloositartunta (30 prosenttia altistuneista) johtaa tilaan, jossa bakteerit ovat elimistössä lepotilassa. Tällaista tilaa kutsutaan latentiksi tuberkuloosiksi, jonka saaneet henkilöt ovat oireettomia eivätkä tartuta. Latentti tuberkuloosi voi elämän myöhemmässä vaiheessa muuttua aktiiviseksi taudiksi esimerkiksi ikääntymisen tai sairauksien ja niiden hoitojen heikentäessä elimistön puolustuskykyä. Käytännössä kuitenkin vain joka kymmenes tartunnan saaneista sairastuu oireiseen tuberkuloosiin elämänsä aikana. Latentin tuberkuloosin saaneille on mahdollista antaa sairastumista ehkäisevä lääkehoito, jota harkitaan esimerkiksi jos taustalla on äskettäinen merkittävä tuberkuloosialtistus, elinsiirto tai elimistön puolustuskykyyn vaikuttava lääkitys (kuten biologiset lääkkeet, solunsalpaajat).

Tuberkuloosi ja tartunnanjäljitys

Tuberkuloosille altistuneiden tartunnanjäljitys on tärkeä osa tuberkuloosin kustannustehokasta torjuntaa. Suomessa tämä toteutuu hyvin. Tuberkuloosipotilaan lähipiiristä etsitään muita sairastuneita ja tartunnan saaneita ja pyritään katkaisemaan tartuntaketjut. Jos kyseessä on lapsen tai nuoren aikuisen tuberkuloosi, etsitään myös tartunnan lähdettä.

TB-tartunnanjäljityslomakkeet (kansalliset ja HUS)

Tuberkuloosin tartunnanjäljityslomakkeet ammattilaiselle löytyy täältä: TB-tartunnanjäljityslomakkeet (HUS)


Tuberkuloosi on Suomessa harvinainen tauti.