Mikä on normaalia?
Virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot ovat yleisiä varsinkin lapsiperheissä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan alle viisivuotiaat lapset kantavat puolet vuodesta jotakin hengitystievirusta. Tätä isommat lapset kantavat näitä viruksia neljänneksen vuodesta. Virusten esiintyminen riippuu lapsiperheessä myös perheen koosta. Jos perheessä on yksi, kaksi tai kuusi lasta, joka hetki vastaavasti 35%, 56% tai 87% perheenjäsenistä kantaa jotakin hengitystievirusta. Lapset tartuttavat virusta herkästi ympäristöönsä ja toisiin ihmisiin. Päivähoidossa isoissa lapsiryhmissä virukset leviävät hyvin tavallisesti.
Pienten lasten vanhemmat sairastavat virusten aiheuttamia hengitystieinfektioita usein. Muutos infektiotilanteessa ilmenee usein siinä vaiheessa kun lapsi aloittaa päivähoidon. Kun infektion aiheuttajaksi pyrkii tarttumaan eri virus toisensa jälkeen, voi sairauskierre perheessä toisinaan pitkittyä kuukausia.
Myös nuoruusiässä, jolloin sosiaaliset kontaktit ovat runsaita, puhe sorisee ja nauru raikaa, pisaratartuntatilanteet ovat tavallisia. Infektio tekee joskus myös tietä seuraavalle, kun limakalvoeritteet haittaavat värekarvojen puhdistustoimintaa. Mahdollinen tupakointi haittaa tilannetta entisestään lisäten hengitysteiden epäpuhtauksia ja käsi-suukontakteja, jossa mikrobit siirtyvät ympäristön kosketuspinnoilta hengitysteihin.
Ahtaan nenän rakenteet, allergiat ja limakalvoturvotus altistavat poskiontelon tulehduksille ja ruokatorvesta nouseva ruuan takaisinvirtaus eli refluksi tai oksentelu voivat olla syynä toistuviin (usein oikeanpuoleisiin) keuhkokuumeisiin.
Milloin pitää epäillä immuunipuutosta?
Toistuvat ja vakavat infektiot ovat syy epäillä immuunipuutosta. Samoin poikkeavat, niin sanotut opportunistiset taudinaiheuttajat voivat viitata immuunivajavuuteen. Tällaisia opportunistisia infektioita ovat esimerkiksi syvät sieni-infektiot tai Pneumocystis jiroveci -keuhkokuume, joita ei yleensä tavata immuniteetiltaan normaaleilla.
Myös lähisukulaisella todettu primääri immuunipuutos on merkittävä tieto. Potilasta kannattaa pyytää kysymään omaisilta sukuhistoriasta jo ennen vastaanottoa.
Osalla potilaista on autoimmuunisairauksia, esimerkiksi hemolyyttinen anemia.