Rokotukset ovat tehokkain keino estää infektiotauteja
Kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ovat kansalaisille maksuttomia, mutta aikuisen on huolehdittava itse rokotusaikataulun noudattamisesta. Ottamalla rokotteen suojaa itsensä lisäksi myös muita, kun oma tartuttavuus vähenee. Osa rokotteista suojaa onnistuneen rokotussarjan ja -vasteen jälkeen jopa elinikäisesti (esim. hepatiittirokotteet). Kausi-influenssarokote on otettava vuosittain. Osa rokotteista vähentää tautitapauksia ja taudin leviämistä väestössä tehokkaasti, kuten tuhkarokkorokote (osana MRP-rokotetta), mutta osa on taudinkuvaa hillitseviä, kuten pneumokokkirokote. Se ei estä 100 prosentin varmuudella kaikkia pneumokokkitaudin muotoja, kuten korvatulehduksia, mutta ehkäisee pneumokokin aiheuttamia henkeä uhkaavia infektioita, kuten veriviljelypositiivisia infektioita.
Elimistön omaa puolustusjärjestelmää voi parhaiten tukea terveillä elämäntavoilla
Puolustuskykyä varsinaisesti parantavia lääkehoitoja ei ole, lukuun ottamatta esimerkiksi vasta-aineiden puutostautia, jossa vasta-aine- eli immunoglobuliinikorvaushoidolla voidaan vähentää infektiotaipumusta. Elimistön omaa puolustusjärjestelmää voi parhaiten tukea terveillä elämäntavoilla eli nauttimalla monipuolista ravintoa ja huolehtimalla levon riittävyydestä. Vakava aliravitsemus, stressi ja voimakas fyysinen rasitus voivat johtaa puolustuskyvyn laskuun. Tupakointi ja korkea verensokeritaso häiritsevät puolustussolujen toimintaa. Tupakointi on merkittävä riskitekijä muun muassa leikkaushaavatulehduksille, ja tupakointi tulisi lopettaa ainakin kaksi, mielellään neljä viikkoa ennen leikkausta. Tupakointi häiritsee myös hengitysteiden värekarvojen toimintaa ja altistaa hengitystieinfektioille. Ylipaino ja korkea verensokeritaso diabeetikoilla heikentävät ihon ja ihonalaiskudosten infektioiden paranemista.
Muun muassa maitohappobakteereita, C- ja D-vitamiineja ja sinkkiä on tutkittu erityyppisten infektioiden ehkäisyssä. Osa potilaista voi niistä hyötyä, mutta toistaiseksi hyödyt eivät ole olleet tutkimuksissa niin selkeitä, että olisi tehty vahvoja suosituksia niiden yleisestä käytöstä infektion ehkäisyssä. Maitohappobakteerit voivat vähentää turistiripulin ja antibioottiripulin (Clostridium difficilen) riskiä, ja karpalomehua nauttimalla voidaan todennäköisesti hieman vähentää virtsatieinfektioita.
Tartuntataudeilta voi välttyä tuntemalla tautien tartuntamekanismeja ja välttämällä sen mukaisesti altistumista
Monet hengitystieinfektiot tarttuvat suusta ja nenästä lentävien pisaroiden välityksellä toisen henkilön hengitysteihin aivastaessa, yskiessä ja puhuessa. Myös ympäristön kosketuspinnat voivat saastua pisaroiden ja käsien välityksellä, ja toinen henkilö voi kerätä tartunnan pinnoilta koskettamalla likaantunein käsin nenäänsä tai suutaan. Hyvällä käsihygienialla voidaankin ennaltaehkäistä suurin osa hengitystieinfektioista. Kädet on syytä muistaa aina pestä ennen ruokailua, ja nenän ja suun koskettelua on syytä välttää likaisin käsin.
Lapsiperheissä erilaisia virusinfektioita kiertää usein runsaammin, ja tämä lisää myös vanhempien infektiotaakkaa. Tartunnoilta voi kotioloissa olla vaikea välttyä. Myös aktiivista sosiaalista elämää viettävät henkilöt ja nuoret aikuiset altistuvat yleensä enemmän hengitysteiden välityksellä tapahtuville tartunnoille.