Testiartikkeli 3 (ei kieliversiota) -testi-

Hammastoimenpiteisiin liittyvän antibioottisuojan määrää hammaslääkäri.

Tavallisten paikkausten ja hammaskiven poiston yhteydessä reumalääkityksiä ei tarvitse tauottaa. Hammasleikkausten ja tulehtuneeseen hampaaseen kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä hammaslääkäri arvioi potilaan infektioriskin yksilöllisesti ja määrittelee sen mukaan mikrobilääkeprofylaksin ja reumalääkkeiden tauotuksen tarpeen.

Avainsanat: antibiootti, reumalääkitys, metotreksaatti, biologinen lääke, hammaslääkäri

Käytä antibioottikuuri ohjeen mukaan. Biologinen lääkitys tulee tauottaa kuumeisen tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi.

Avainsanat: antibiootti, reumalääkitys, metotreksaatti, biologinen lääke, hammaslääkäri

Käytä antibioottikuuri ohjeen mukaan. Metotreksaatti tulee tauottaa kuumeisen tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi.

Avainsanat: antibiootti, reumalääkitys, metotreksaatti, biologinen lääke, hammaslääkäri

Lue lääkkeesi tuoteselosteesta, miten Sinun tulee toimia.

Avainsanat: Biologinen lääke, reumalääke, JAK, JAK-inhibiittorit

Lue lääkkeesi tuoteselosteesta, miten Sinun tulee toimia.

Avainsanat: Biologinen lääke, reumalääke, JAK, JAK-inhibiittorit

Biologisista lääkkeistä poiketen JAK-estäjät eli JAK-inhibiittorit ovat tablettimuotoisia reumalääkkeitä. Teholtaan ne ovat biologisten reumalääkkeiden veroisia. Ne eivät kuitenkaan ole biologisia lääkkeitä, mutta ne ovat hinnaltaan samaa luokkaa biologisten lääkkeiden kanssa.

Avainsanat: Biologinen lääke, reumalääke, JAK, JAK-inhibiittorit

Lue lääkkeesi tuoteselosteesta, miten Sinun tulee toimia.

Avainsanat: Biologinen lääke, reumalääke, JAK, JAK-inhibiittorit

Varaa aika omaan terveyskeskukseesi. Ammattilaisen on hyvä nähdä, millaista ihottumasi on.

Jos reumalääkkeen aloituksesta on vähemmän kuin yksi kuukausi, suositellaan tauottamaan lääke ja olemaan yhteydessä omaan terveyskeskukseen tai reumapoliklinikalle.

Avainsanat: ihomuutos, reumalääke, reumalääkitys, kuume, kurkkukipu, leikkaus, metotreksaatti, tulehduskipulääke

Leikkaava kirurgi ohjeistaa mahdollisen lääkitystauon ja sen pituuden.

Avainsanat: ihomuutos, reumalääke, reumalääkitys, kuume, kurkkukipu, leikkaus, metotreksaatti, tulehduskipulääke

Reumalääkkeitä ei tarvitse tauottaa, jos sinulla on lievät flunssaoireet, kuten kurkkukipua ja nuhaa, tai lieväoireinen alempien virtsateiden tulehdus.

Jos olet juuri sairastunut, etkä tiedä mihin suuntaan vointisi kehittyy, voit siirtää reumalääkkeiden ottoa, kunnes oireiden vaikeusaste on selvinnyt.

Jos kuume nousee yli 38 asteen ja yleisvointisi on heikentynyt (tarvitset vuodelepoa) tai sinulla todetaan antibioottihoitoa vaativa bakteeri- tai virustulehdus, reumalääkitys kannattaa tauottaa. Vakavien eli sairaalahoitoa vaativien infektioiden yhteydessä biologiset lääkkeet, JAK-estäjät ja myös immunosuppressiiviset reumalääkkeet tulee tauottaa.

Sen sijaan hydroksiklorokiinia ja sulfasalatsiinia voi yleensä jatkaa infektion aikana.

Kuumeen pitkittyessä tai voinnin äkillisesti huonontuessa on syytä hakeutua päivystykseen

Esimerkkejä reuman hoitoon käytettävistä lääkkeistä, jotka saattavat olla aiheellista tauottaa:

metotreksaatti (Trexan, Methotrexate, Ebetrex, Metoject)
atsatiopriini (Imurel)
mykofenolaatti (CellCept, Mycophenolate Mofetil, Myfenax)
leflunomidi (Arava, Leflunomide)
syklosporiini (Sandimmun neoral)
syklofosfamidi (Sendoxan)
- adalimumabi (Amgevita, Humira, Hulio, Hukyndra, Hyrimoz, Idacio, Imraldi, Yufluma)
- etanersepti (Benepali, Enbrel, Erelzi, Nepexto)
- infliksimabi (Inflectra, Remicade, Remsima, Zessly)
- rituksimabi (MabThera, Ritemvia, Rixathon, Ruxience, Truxima)
- muu biologinen (Benlysta, Cimzia, Consntyx, Kevzara, Kineret, Orencia, RoActemra, Simponi, Stelara, Taltz, Tremfya, Skyrizi)
JAK-estäjä (Olumiant, Xeljanz, Rinvoq, Jyseleca)

Avainsanat: ihomuutos, reumalääke, reumalääkitys, kuume, kurkkukipu, leikkaus, metotreksaatti, tulehduskipulääke

Jos kyseessä on pinnallinen ihorikko eikä siihen ole ilmaantunut tulehduksen merkkejä, lääkitystä ei tarvitse tauottaa. Epäselvissä tapauksissa käy näyttämässä ihorikkoa omassa terveyskeskuksessasi.

Avainsanat: ihomuutos, reumalääke, reumalääkitys, kuume, kurkkukipu, leikkaus, metotreksaatti, tulehduskipulääke

Metotreksaattipäivänä saa ottaa tulehduskipulääkkeitä, mutta ne on hyvä annostella eri aikaan metotreksaatin kanssa.

Avainsanat: ihomuutos, reumalääke, reumalääkitys, kuume, kurkkukipu, leikkaus, metotreksaatti, tulehduskipulääke

Reumasairauksia sairastavien koronarokotukset voidaan toteuttaa turvallisesti ilman muutoksia lääkehoitoon.

Koronarokotteet eivät sisällä eläviä koronaviruksia ja ovat turvallisia riippumatta käytössä olevasta reumalääkityksestä.

THL suosittelee syksyisin koronan tehosterokotuksia:

Hoivakodissa asuville, säännöllisessä kotihoidossa oleville sekä omaishoidettaville iäkkäille henkilöille
Yli 75-vuotiaille
Voimakkaasti immuunipuutteisille. Reumasairauksien osalta voimakkaasti immuunipuutteisia ovat:
- Potilaat, joiden reumasairautta hoidetaan JAK-estäjällä tai rituksimabilla
- Potilaat, joilla on muu biologinen lääke kuin rituksimabi yhdessä solunsalpaajan (metotreksaatti, atsatiopriini, mykofenolaatti, siklosporiini, syklofosfamidi, leflunomidi) kanssa
- Kuka on voimakkaasti immuunipuutteinen? (thl.fi)
Henkilöille, joilla on kaksi tai useampi vakavan koronataudin riskiä lisäävä sairautta
- Vakavan koronataudin riskiryhmät (thl.fi)
- Reumasairauksien osalta potilas kuuluu vakavan koronataudin riskiryhmään, mikäli potilaalla on reumasairauden hoitoon käytössä prednisoloni >20mg, solunsalpaajalääke tai biologinen lääkehoito. Lisäksi potilaalla tulee olla jokin toinen koronataudille altistava sairaus (esimerkiksi diabetes, syöpä, astma, uniapnea, COPD, epilepsia, Downin oireyhtymä)

Rituksimabia saaville potilaille suositellaan koronatehosterokotteita kerran vuodessa influenssarokotuksen yhteydessä. Reumatologi voi yksittäisille potilaille määrätä tarvittaessa tehosterokotuksia 6 kk välein. Koronarokote pyritään antamaan aina ennen rituksimabi-infuusiota. Tutkimusten mukaan rokotevaste on heikentynyt noin 6 kuukauden ajan rituksimabin annon jälkeen. Mikäli rituksimabin antoväli on noin 6kk, tuolloin infuusion jälkeen rokotteet kannattaa ottaa aikaisintaan 4-5kk kuluttua edellisestä rituksimabi-infuusiosta ja vähintään 1kk ennen seuraavaa infuusiota.

Edellisen koronarokoteannoksen ja tehosterokoteannoksen välillä on suositeltavaa olla vähintään kuusi kuukautta. Jos henkilö sairastaa taudin juuri ennen rokotusaikaa, ei hän suojan kannalta tarvitse tehosteannosta sillä kaudella. Tarvittaessa rokote voidaan kuitenkin antaa erityisestä syystä yksilöllisen harkinnan perusteella.

Jos rokotus toteutuu biologisen lääkkeen tai metotreksaatin ottopäivänä, voi reumalääkkeen oton siirtää seuraavalle päivälle. Tarvittaessa sen voi ottaa myös samana päivänä.

Rokotusten järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla ja koronan tehosterokotukset pyritään antamaan loppusyksystä yhdessä influenssarokotusten kanssa. Tarkempia tietoja voi hakea oman hyvinvointialueen sivuilta.

Avainsanat: reuma, reumasairaus, reumapotilas, reumasairauksiin, reumalääke, reumalääkkeissä, lääkkeet, lääkitys, lääke, riski, riskiryhmä, vastustuskyky, muuttaa, muutos, annos, annostus, tauottaa, lopettaa, lopettaa lääkitys, EULAR, solunsalpaaja, biologinen lääke, biologiset lääkkeet, biologinen lääkitys, JAK-estäjä, prednisoloni, metotreksaatti, hydroksiklorokiini, oxiklorin, sulfasalatsiini, Salazopyrin, apremilasti, otezla, glukokortikoidihoito, kortisonihoito, kortisoni, rokote, koronarokote, kolmas rokoteannos

Reumapotilaan infektioriskiä voi lisätä käytössä oleva reumalääkitys. Infektioriskiä voivat lisätä vastustuskykyä heikentävät hoidot (kuten solunsalpaajalääke, biologinen lääke, JAK-estäjät, isoannoksinen prednisoloni yli 10-15 milligrammaa yli 2 viikkoa). Metotreksaatti on yleisin reumasairauksissa käytettävä solunsalpaaja. Todennäköisesti pieniannoksinen metotreksaatti alle 15 milligrammaa/viikko ei lisää merkitsevästi infektioriskiä.

Toistaiseksi kertyneen tiedon nojalla näyttää siltä, että reumapotilaat eivät sairautensa tai vastustuskykyä heikentävän lääkityksensä pohjalta ole lisääntyneessä riskissä sairastua vakavaan COVID-19 infektioon lukuun ottamatta rituksimabi-lääkitystä saaneita potilaita.

Avainsanat: reuma, reumasairaus, reumapotilas, reumasairauksiin, reumalääke, reumalääkkeissä, lääkkeet, lääkitys, lääke, riski, riskiryhmä, vastustuskyky, muuttaa, muutos, annos, annostus, tauottaa, lopettaa, lopettaa lääkitys, EULAR, solunsalpaaja, biologinen lääke, biologiset lääkkeet, biologinen lääkitys, JAK-estäjä, prednisoloni, metotreksaatti, hydroksiklorokiini, oxiklorin, sulfasalatsiini, Salazopyrin, apremilasti, Otezla, glukokortikoidihoito, kortisonihoito, kortisoni, rokote, koronarokote, kolmas rokoteannos

Reumalääkkeistä hydroksiklorokiini (Oxiklorin), sulfasalatsiini (Salazopyrin) ja apremilasti (Otezla) eivät heikennä vastustuskykyä ja näitä ei tarvitse tauottaa infektion aikana. Muut reumalääkkeet (kuten muun muassa biologiset lääkkeet, JAK-estäjät, atsatiopriini, leflunomidi, metotreksaatti, mykofenolaatti, siklosporiini, syklofosfamidi, takrolimuusi) tauotetaan kuten muissakin infektioissa eli kuumeisen tai sairaalahoitoa vaativan infektion yhteydessä. Potilas jättää itse lääkkeen tauolle ja aloittaa uudelleen, kun infektio on parantunut tai selkeästi laantumassa. Pitkäaikaista glukokortikoidihoitoa (eli ”kortisonihoito”) ei saa tauottaa äkillisesti.

Pitkiin lääketaukoihin voi liittyä reumataudin aktivoitumista, joka itsessään lisää infektioalttiutta.

Avainsanat: reuma, reumasairaus, reumapotilas, reumasairauksiin, reumalääke, reumalääkkeissä, lääkkeet, lääkitys, lääke, riski, riskiryhmä, vastustuskyky, muuttaa, muutos, annos, annostus, tauottaa, lopettaa, lopettaa lääkitys, EULAR, solunsalpaaja, biologinen lääke, biologiset lääkkeet, biologinen lääkitys, JAK-estäjä, prednisoloni, metotreksaatti, hydroksiklorokiini, oxiklorin, sulfasalatsiini, Salazopyrin, apremilasti, Otezla, glukokortikoidihoito, kortisonihoito, kortisoni, rokote, koronarokote, kolmas rokoteannos

Paxlovid on avohoidossa käytettävä suun kautta otettava koronaviruslääke 18 vuotta täyttäneille, joilla on riski saada vakava koronavirustauti sairauden tai puolustuskykyä heikentävän lääkehoidon vuoksi. Paxlovid estää koronaviruksen lisääntymistä tartunnan saaneen elimistössä. Paxlovidin vaikuttavat aineet ovat nirmatrelviiri ja ritonaviiri.

Lääkitys tulee aloittaa mahdollisimman pian oireiden alettua, viimeistään 5 vuorokauden kuluessa. Koronavirustartunta varmistetaan koronavirustestillä. Paxlovidilla on yhteisvaikutuksia (interaktioita) eri lääkeaineiden kanssa. Ennen hoidon aloitusta potilaan muu lääkitys on tarkistettava yhteisvaikutuksen poissulkemiseksi. Hoidon kesto on 5 vuorokautta. Paxlovid on potilaalle maksuton. Lääkitys annetaan oman paikkakunnan terveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta sovitun käytännön mukaan.

Reumasairauksissa Paxlovid-lääkitystä suositellaan rituksimabia (tai muuta CD20-vasta-ainetta) 12 kk sisällä saaneille potilaille.

Avainsanat: reuma, reumasairaus, reumapotilas, reumasairauksiin, reumalääke, reumalääkkeissä, lääkkeet, lääkitys, lääke, riski, riskiryhmä, vastustuskyky, muuttaa, muutos, annos, annostus, tauottaa, lopettaa, lopettaa lääkitys, EULAR, solunsalpaaja, biologinen lääke, biologiset lääkkeet, biologinen lääkitys, JAK-estäjä, prednisoloni, metotreksaatti, hydroksiklorokiini, oxiklorin, sulfasalatsiini, Salazopyrin, apremilasti, Otezla, glukokortikoidihoito, kortisonihoito, kortisoni, rokote, koronarokote, kolmas rokoteannos

Trexan (metotreksaatti) tauotetaan 3 kuukautta ennen suunniteltua raskautta. Trexania ei voi käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Salazopyriniä ja Oxiklorinia voidaan käyttää turvallisesti raskauden ja imetyksen aikana. Perheenlisäyssuunnitelmista on hyvä keskustella reumalääkärin kanssa hyvissä ajoin ennen suunniteltua raskautta.

Avainsanat: raskaus, perheenlisäys, reumalääkitys

Nivelreuma ei ole periytyvä sairaus. Alttius sairauteen saattaa kuitenkin periytyä.

Avainsanat: raskaus, perheenlisäys, reumalääkitys

Reumadiagnoosi ei ole este raskaudelle. Perheenlisäyssuunnitelmista kannattaa keskustella ajoissa reumalääkärin kanssa. Osa reumalääkkeistä tulee tauottaa raskauden ajaksi. Ehkäisystä tulee huolehtia lääkehoidon aikana. Raskauteen ja imetykseen liittyviin lääkityskysymyksiin vastaa Teratologinen tietopalvelu.

Avainsanat: raskaus, perheenlisäys, reumalääkitys

Miesten ei yleensä tarvitse tauottaa reumalääkkeitä. Myös metotreksaatti voi jatkua kaikissa muodoissaan.

Avainsanat: raskaus, perheenlisäys, reumalääkitys

Tupakointi lisää merkittävästi riskiä sairastua nivelreumaan. Tupakoivien nivelreumaa sairastavien tauti voi olla vaikeammin hoidettavissa, sillä reumalääkkeiden teho on tupakoivilla huonompi. Tupakoinnin lopettaminen voi helpottaa joihinkin reumasairauksiin liittyvää valkosormisuusoireyhtymää. Kun lopetat tupakoinnin, saatat huomata maku- ja hajuaistisi tarkentuneen ja unen laatusi parantuneen.

Avainsanat: reuma, tupakointi

Tupakointi voi lisätä reumalääkkeiden tarvetta, sillä se esimerkiksi lisää lääkkeiden poistumista elimistöstä ja heikentää siten niiden vaikutusta. Lisäksi tupakan ainesosat lisäävät tulehdustilaa.

Avainsanat: reuma, tupakointi

Sekä reumasairaus että tupakointi ovat itsenäisiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Lopettamalla tupakoinnin voit vähentää riskiäsi sairastua sepelvaltimotautiin, aivoinfarkteihin ja tukkeuttavaan valtimosairauteen (ASO-tauti).

Avainsanat: reuma, tupakointi

Reumalääkitykseen liittyvät seurantakokeet otetaan terveyskeskuksen ohjelmoimalla lähetteellä potilaan valitsemassa näytteenottopaikassa. Potilaan tulee itse informoida terveyskeskustaan lääkehoidon seurantakokeista, jolloin terveyskeskuksen hoitaja tallentaa lähetteet tietokoneelle. Samalla on hyvä sopia terveyskeskuksen kanssa, miten tuloksista ilmoitetaan. Seurantakokeiden tulokset tulkitaan ensisijaisesti omassa terveyskeskuksessasi. Potilaan tulee ilmoittaa muutoksista lääkehoidossa ja seurantakokeissa terveyskeskukseensa. Selvästi poikkeavista verikoetuloksista puolestaan tulee ilmoittaa terveyskeskukseen, mikäli ne edellyttävät lääkitykseen tehtäviä muutoksia. Tällaisia verikoetuloksia ovat tyypillisesti leukosyytit alle 3, naisilla ALAT-arvo yli 70, miehillä ALAT-arvo yli 100 tai munuaisnopeuden lasku eli GFR alle 60. Lääkehoidon seurantakokeiden ohjeet löytyvät Reumatalosta.

Säännölliset lääkehoidon seurantakokeet ovat tarpeellisia reumalääkitystä käytettäessä. Vaikka lääkehoidon seurantakokeet olisivatkin pitkään olleet kunnossa, jokin lisätekijä saattaa johtaa veriarvojen muutokseen.

Avainsanat: seurantakokeet, laboratoriokokeet, metotreksaatti

Seurantaverikokeissa kannattaa käydä 1-2 päivää ennen seuraavaa metotreksaatin ottopäivää, jos mahdollista. Jos seurantaverikoe otetaan 1-2 päivää metotreksaatin oton jälkeen, saattaa maksa-arvo (ALAT) nousta ohimenevästi. Se saattaa johtaa turhaan lääkehoidon tauotukseen.

Avainsanat: seurantakokeet, laboratoriokokeet, metotreksaatti

Ennen reumapoliklinikan lääkärinvastaanottoa otetaan laboratoriokokeita, jotka yleensä ovat laajempia kuin lääkehoidon seurantakokeet. Mikäli 1 kuukauden sisällä ennen vastaanottoa on otettu kaikki lääkärin vastaanottoa varten suunnitellut kokeet, ei uusia kokeita tarvitse ottaa. Lääkehoidon seurantakokeita otetaan yleensä 2-3 viikon, 6 viikon ja 12 viikon kuluttua lääkityksen aloituksesta ja jatkossa 3-6 kuukauden välein. Biologisten reumalääkkeiden seurantakokeet otetaan 1 kuukauden kuluttua lääkkeen aloituksesta ja jatkossa tarvittaessa reumalääkärin arvion mukaisesti. Tuloksia seurataan omassa terveyskeskuksessasi. Oman terveyskeskuksesi ammattilainen konsultoi tarvittaessa reumapoliklinikkaa.

Avainsanat: seurantakokeet, laboratoriokokeet, metotreksaatti

Käytä kortisonia aina lääkärin ohjeen mukaan. Älä muuta annosta itsenäisesti.

Glukokortikoidihoito eli "kortisonihoito" toteutetaan eri reumasairauksissa eri annoksella ja sen vuoksi kannattaa noudattaa lääkärin ohjeita. Jos sinulle on määrätty kortisonia reumasairautesi hoitoon, on lääkäri arvioinut kortisonihoidon hyödyn isommaksi kuin sen mahdolliset haittavaikutukset.

Kortisonivalmisteiden lyhytaikainen käyttö aiheuttaa harvoin pysyviä haittavaikutuksia. Kortisonihoidon käytölle on harvoin merkittäviä esteitä, mutta annoksesta riippuen diabetes, ylipaino, vaikeat krooniset infektiot, silmänpainetauti, osteoporoosi ja psyykkiset sairaudet ovat tiloja, joiden yhteydessä kortisonin käyttö voi osoittautua hankalaksi.

Yleisimpiä pitkäaikaisen kortisonihoidon sivuvaikutuksia ovat painonnousu, diabeteksen puhkeaminen, luuston heikkeneminen (osteoporoosi), suolistoverenvuodot etenkin samanaikaisen kipulääkityksen yhteydessä, kaihi, ihon oheneminen, aknen lisääntyminen ja erilaisten infektioiden lisääntyminen. Nykyisin pyritäänkin välttämään pitkäaikaista kortisonilääkitystä.

Samaan niveleen voidaan antaa paikallishoito korkeintaan kuukauden välein. Yhden vuoden aikana voidaan samaa niveltä paikallishoitaa korkeintaan 4 kertaa.

Avainsanat: reuma, reumalääkitys, yhteisvaikutus, kesto, paikallishoito, alkoholi, pistäminen

Reumalääkkeitä käytetään yleensä vuosia. Niiden tarkoitus on hillitä reumatulehdusta ja pitää reuman oireita kurissa. Sen vuoksi reumalääkitystä kannattaa jatkaa, vaikka oireita ei enää olisikaan. Pitkään jatkuneen oireettomuuden jälkeen lääkitystä voidaan keventää ja joskus lääkityksen lopettaminen kokonaankin on mahdollista. Keskustele aina lääkitysmuutoksista Sinua hoitavan lääkärin kanssa.

Avainsanat: reuma, reumalääkitys, yhteisvaikutus, kesto, paikallishoito, alkoholi, pistäminen

Ennen pistosta kädet pestään ja kuivataan hyvin. Pistosvälineet pidetään puhtaina, eikä neulaan kosketa käsin. Pistos annetaan vain terveen ihon läpi. Pistoskohdan puhdistaminen desinfektioaineella ei nykytiedon mukaan ole välttämätöntä.

Avainsanat: reuma, reumalääkitys, yhteisvaikutus, kesto, paikallishoito, alkoholi, pistäminen

Alkoholin sieto on hyvin yksilöllistä, mutta käyttö on hyvä pitää maltillisena. Reumalääkkeiden käytön yhteydessä seurataan maksa-arvoja säännöllisesti. Mikäli maksa-arvosi nousevat, kannattaa alkoholi jättää kokonaan pois ja katsoa, normaalistuvatko maksa-arvot ilman alkoholia.

Avainsanat: reuma, reumalääkitys, yhteisvaikutus, kesto, paikallishoito, alkoholi, pistäminen

Reumataudin hoidoksi annettu kortisonilääkitys (tabletit tai pistokset) voi nostaa verensokeriarvoa ja verenpainetta. Lääkkeiden yhteensopivuus on hyvä tarkistaa lääkärikäyntien yhteydessä ja aina, kun aloitetaan uusi lääkitys. Erityisesti siklosporiinilla on paljon yhteisvaikutuksia, jotka tulee tarkistaa uusia lääkkeita aloitettaessa.

Avainsanat: reuma, reumalääkitys, yhteisvaikutus, kesto, paikallishoito, alkoholi, pistäminen

Ota yhteys sosiaalityöntekijään, hän voi neuvoa.

Avainsanat: sosiaalityöntekijä, paikkakunta, asuinpaikka, työ, työelämä

Reumasairaus ei ole yleensä este työnteolle. Keskustele hoitavan lääkärin tai työterveyslääkärin kanssa. Tarvittaessa voit olla yhteydessä reumaan perehtyneeseen kuntoutusohjaajaan tai sosiaalityöntekijään.

Avainsanat: sosiaalityöntekijä, paikkakunta, asuinpaikka, työ, työelämä

Jos sairaanhoitopiirisi muuttuu asuinpaikkakuntaa vaihtaessa, ota yhteys hoitavaan reumayksikköösi, josta tehdään siirtolähete uuteen reumayksikköön. Lisätietoa hoitopaikan valinnasta.

Avainsanat: sosiaalityöntekijä, paikkakunta, asuinpaikka, työ, työelämä

Tauti voi olla aktiivinen, vaikka tulehdusarvot ovatkin matalalla. Pienten nivelten tulehdukset eivät välttämättä nosta tulehdusarvoja. Myös kipua voi olla, vaikka tulehdusarvot ovat matalalla. Kipu voi johtua myös muista syistä, esimerkiksi nivelrikosta.

Lääkehoidon ja muun oheishoidon toteutuessa oikea-aikaisesti ennuste on nykyisin pääsääntöisesti hyvä. Riittävän tehokkaalla lääkehoidolla pystytään estämään nivelvaurioiden kehittyminen.

Kaikki lääkkeet kannattaa kuljettaa käsimatkatavaroissa. Biologiset reumalääkkeet tulee kuljettaa kylmälaukussa ja säilyttää jääkaapissa myös matkustellessa. Kylmälaukkuun kylmäpatruunoiden väliin pakattuna biologinen reumalääke säilyy hyvin esimerkiksi kaukolennon tai pitkänkin automatkan ajan. Matkaa suunniteltaessa tulee ajoissa keskustella hoitavan yksikön kanssa lääkehoidosta ja tarvittavista rokotteista. Lisäohjeita voit kysyä esimerkiksi apteekista ja lentoyhtiöstä.

Avainsanat: biologinen lääke, biosimilaari, ravitsemus, ruoka-aine, kuljetus, matkustaminen

Biologiset lääkkeet ovat lääkevalmisteita, jotka tuotetaan elävissä soluissa. Ne ovat rakenteeltaan proteiineja eli valkuaisaineita. Biologiset reumalääkkeet sammuttavat tehokkaasti elimistön tulehdusta eli inflammaatiota. Useimpien biologisten lääkkeiden vaikutus perustuu tulehdusta lisäävien yhdisteiden (sytokiinien) määrän vähentämiseen elimistössä tai niiden toiminnan estoon. Biologiset lääkkeet annostellaan joko itsepistettävänä lääkkeenä ihon alle tai suonensisäisenä infuusiona sairaalassa.

Avainsanat: biologinen lääke, biosimilaari, ravitsemus, ruoka-aine, kuljetus, matkustaminen

Biosimilaari on biologinen lääke, joka on kehitetty samankaltaiseksi ja vertailukelpoiseksi alkuperäislääkkeen kanssa. Biosimilaarilääke sisältää samaa vaikuttavaa ainetta kuin alkuperäislääke, mutta sen eri versiota. Biosimilaari on yhtä tehokas, turvallinen ja laadukas kuin alkuperäislääke.

Avainsanat: biologinen lääke, biosimilaari, ravitsemus, ruoka-aine, kuljetus, matkustaminen

Tarkkaa tutkittua tietoa ruokarajoituksista ei ole. Harvinaisissa yksittäistapauksissa on todettu listeriainfektiota mikäli on käytetty tyhjiöpakattuja graavisuolattuja tai kylmäsavustettuja kalatuotteita tai pastöroimattomia maitotuotteita.

Avainsanat: biologinen lääke, biosimilaari, ravitsemus, ruoka-aine, kuljetus, matkustaminen

D-vitamiinin tarve on aikuisella keskimäärin 10 µg päivässä. Tämä voidaan saada monipuolisesta ravinnosta. D-vitamiinin tarve voi tulehduksellisissa tiloissa lisääntyä, jolloin riittävän D-vitamiinin saannin varmistamiseksi suositellaan käyttämään D-vitamiinilisää 20 µg päivässä. Myös yli 75-vuotiaille, lapsille ja nuorille sekä raskaana oleville suositellaan D-vitaminilisän käyttöä. Tarvittaessa optimaalinen annos voidaan varmistaa mittaamalla veren 25-D3 taso (tavoite 80-100 nmol/l).

Elimistön kalsiumin tarve on 1 grammaa vuorokaudessa. Riittävän kalsiumin saannin turvaamiseksi ruokavalioon suositellaan päivittäin 5-6 desilitraa nestemäisiä maitotuotteita sekä 2-3 viipaletta juustoa. Jos kalsiumin saanti ruokavaliosta jää niukaksi, täytyy puuttuva osa korvata kalkkitableteilla (500-1000 milligrammaa päivässä). Jos maitotuotteita ei ole ruokavaliossa lainkaan, kalsiumlisää käytetään 500 mg kaksi kertaa päivässä kalsiumtarpeen tyydyttämiseksi.