Sähköiset palvelut on valittu sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa kansalaisten ensisijaiseksi palvelukanavaksi. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä, käyttökokemuksia ja aikaa vaikuttavuuden osoittamiseen, toteavat Suomen Telelääketieteen ja e-Health seura ry:n ja Vaikuttavuusseura ry.
Digipolut vakiintuneet osaksi hoitomalleja
Terveyskylän digipolut perustuvat pitkäjänteiseen kehittämiseen. Terveyskylän digipolkuja on kehitetty vuodesta 2017 lähtien tutkimuksen, arvioinnin ja käytännön kokemusten perusteella. Digitaaliset palvelut ovat kehittyneet yksittäisistä ratkaisuista osaksi valtakunnallisia hoito- ja kuntoutusmalleja.
Tutkimusnäyttöä on kertynyt esimerkiksi nettiterapioista, digitaalisesta kuntoutuksesta ja omahoito-ohjelmista. Niiden on havaittu tukevan hoidon tuloksia, toimintakykyä ja potilaan valmiuksia osallistua omaan hoitoonsa.
”Vuosien aikana kertynyt tutkimusnäyttö osoittaa, että digipolut eivät ole vain asiointikanavia, vaan ne voivat olla vaikuttavia hoidon ja kuntoutuksen muotoja”, kertoo kehittämispäällikkö Jaana Kotila Terveyskylän palveluista.
Terveyskylässä kehitettyjä ratkaisuja on jo kansallisessa käytössä esimerkiksi mielenterveyden nettiterapioissa, painonhallinnassa sekä neuropsykologisessa kuntoutuksessa, päänsäryn hoidossa ja Tsemppiä oppimiseen -nettikuntoutuksessa.
Vaikuttavuus rakentuu kokonaisuudesta – ei vain teknologiasta
Terveyskylän kehitystyö osoittaa, ettei digipalvelun vaikuttavuus perustu pelkkään teknologiaan. Se rakentuu tutkimusnäyttöön perustuvista sisällöistä, ammattilaisten tuesta, potilaiden sitoutumisesta sekä palvelun toimivasta liittämisestä hoitoon ja kuntoutukseen.
Kansallinen yhteistyö mahdollistaa hyväksi todettujen palvelujen laajan käyttöönoton ja tukee potilaiden yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta. Samalla vältetään päällekkäistä kehittämistä eri hyvinvointialueilla ja saadaan tutkimus- ja kehittämistyön hyödyt käyttöön koko Suomessa.
Kansallisesti koordinoitu malli mahdollistaa hyväksi todettujen ratkaisujen laajan käyttöönoton ja vähentää tarvetta rakentaa samoja palveluja erikseen eri hyvinvointialueilla. Näin tutkimukseen ja kehittämiseen tehdystä työstä voidaan saada hyöty irti koko Suomessa.
Lue lisää:
Artikkelissa on hyödynnetty Vaikuttavuusseuran mediatiedotetta: