Mikä ihmeen Terveyskylä?
Terveyskylän kehittäminen aloitettiin Sosiaali- ja terveysministeriön avustuksella Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa vuosina 2016–2018. Kehittäminen toteutui HUSin koordinoimana yhteistyönä Suomen yliopistosairaaloiden kesken. Tänä päivänä Terveyskylä on sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tuottama julkinen verkkopalvelu, joka tuo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kaikkien saataville. Kehittämistä jatketaan edelleen eri asiantuntijoiden kanssa. Tuotettu tieto ja hoito-ohjeet pohjautuvat yliopistosairaaloiden tekemään tieteelliseen tutkimukseen.
Terveyskylä jakautuu kolmeen osaan. Kaikille kansalaisille avoimelta sivustolta löytyvät
Terveyskylän talot, joista kuka tahansa voi etsiä tietoa ja ohjeita oman tai omaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Avoimia sivuja voivat hyödyntää myös ammattilaiset potilas- ja asiakasohjauksessa. Itsehoito-ohjelmilla voi kohentaa omaa terveyttään erilaisten elintapoihin vaikuttavien ohjeiden avulla, esimerkiksi liikuntaan, ravitsemukseen tai tupakoinnin lopettamiseen liittyvillä hoito-ohjelmilla.
Terveyskylän
Omapolku sisältää terveydenhuollon digihoitopolut ja sosiaalihuollon digipalvelupolut. Näiden digipolkujen tarkoitus on antaa tietoa ja tukea perinteisten vastaanottojen lisäksi.
TerveyskyläPRO on ammattilaisten palveluportaali, joka täydentää ammattilaisten osaamista ja auttaa muuttamaan toimintamalleja omassa työssä. Palvelusta löytyy valmennuksia, verkkokursseja ja vertaistukea ammattilaiselle. Lisäksi ammattilaisen käytössä on erilaisia tietolähteitä, kuten kliinisen työn oppaat, virtuaalikeskukset ja asiantuntijahaku.
Lisätietoa Terveyskylästä:
Soite liittyi Terveyskylään 2021
Syksyllä 2020 Soitessa päätettiin lähteä mukaan Terveyskylän perheeseen. Liittyminen tapahtui keväällä 2021. Terveyskylästä saataviksi eduiksi nähtiin muun muassa potilaiden ja asiakkaiden saamat yhteneväiset palvelut alueellisesti, palvelujen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sekä tiedon tasalaatuisuus valtakunnallisella tasolla.
Potilaiden ja asiakkaiden osalta hyödyksi nähtiin palvelun saatavuus kaikkina vuorokauden aikoina ajasta, paikasta ja elämäntilanteesta riippumatta, suora yhteys ammattilaiseen viestien välityksellä ja aktiivinen osallistuminen omaan hoitoon. Digipolun sisältö auttaa potilasta ymmärtämään omaa sairautta ja sen hoitoa. Toisaalla asiakas voi pohtia rauhassa omaa tilannetta sekä miettiä omia palveluiden tarpeita ja ratkaisuvaihtoehtoja.
Ammattilaisen näkökulmasta digipolkujen käyttöönotto rauhoittaa työpäivää esimerkiksi puhelinsoittojen vähentymisen myötä. Ammattilainen pystyy hoitamaan useampia potilaita tai useamman asiakkaan asioita työpäivän aikana, koska seurantakäynnit tapahtuvat osittain digipolulla. Seurantakäynnit ovat lyhyempiä, koska ammattilainen voi tutustua potilaan tai asiakkaan digipolulle syöttämiin tietoihin etukäteen ja keskittymään niihin asioihin, joihin tulee puuttua. Koska kaikki eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluja, jää ammattilaisella enemmän aikaa näiden potilaiden ja asiakkaiden palveluun.
Organisaatiotasolla digipolkujen käyttöönotto mahdollistaa muun muassa resurssien riittävyyden ja joustavamman käytön. Voidaan myös tarjota uusia palveluja perinteisten rinnalle ja näin edistää kilpailukykyä, palvelujen saatavuutta ja laatua. Erityisesti pystytään palvelemaan alueen asiakkaita yhdenvertaisesti.
Digihoito- ja digipalvelupolut – vaihtoehtoinen palvelu kansalaiselle
Digipolut
(digihoito- ja digipalvelupolut) täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanotto- tai seurantakäyntejä. Niitä voidaan tehdä pitkä- tai lyhytaikaiseen käyttöön. Digipolut tehdään asiakaslähtöisesti eri asiakas- ja potilasryhmien tarpeet huomioiden. Digipolkujen suunnittelussa huomioidaan palvelun nopeus, helppokäyttöisyys ja saavutettavuus.
Soitessa aloitettiin digipolkujen kehittäminen keväällä 2021. Ensimmäisenä käyttöön otettiin sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolku marraskuussa 2021. Tavoitteena oli muun muassa saada potilaille joustavaa palvelua, motivoida omaan hoitoon osallistumista ja hyödyntää sydänhoitajan resurssia mahdollisimman hyvin sydänpotilaiden hoidossa.
Digihoitopolku kehitettiin yhteystyössä Soiten sydänosaston, Kokkolan vastaanotoilla toimivien sydänhoitajien ja OYS:n digihoitopolkuvastaavien kanssa. OYS:n sydänyksiköstä käyttöön saatu digihoitopolku muokattiin Soiten omiin käytäntöihin sopivaksi.
Potilas Soiten sepelvaltimotaudin digihoitopolulla
Kun potilaalla todetaan sepelvaltimotauti Soiten osastolla 8, häntä informoidaan digihoitopolusta ja liitetään polulle. Perusterveydenhuollon sydänhoitaja näkee kaikki digihoitopolulle liitetyt potilaat omalla listallaan. Potilas saa viestin sydänhoitajalta polulle kirjauduttuaan.
Polun alussa potilas saa tietoa etäpalvelusta ja häneltä kysytään suostumus etäpalvelun käyttöön. Valinta on
aina potilaan. Digihoitopolku on turvallinen verkkopalvelu, jossa on käytössä vahva tunnistautuminen.
Digihoitopolulla potilas voi kirjata verenpaine-, pulssi- ja verensokeritiedot, täyttää vointikyselyn ja laittaa viestin ammattilaiselle. Sydänhoitaja vastaa viesteihin sovittuna aikana. Polulta potilas saa tietoa sepelvaltimotaudista, sairauteen vaikuttavista riskitekijöistä ja niiden hoidosta. Digihoitopolulla huomioidaan myös mieliala ja sydänkuntoutus. Usein kysytyt kysymykset -osio antaa vastauksen useimpiin sepelvaltimotautia ja sen hoitoa koskeviin kysymyksiin.
Kontrollit onnistuvat digihoitopolun kautta potilaan itse tuottamien vointitietojen ja tutkimusten jälkeen viestien avulla. Potilas kutsutaan kuitenkin aina vastaanottokäynnille, mikäli potilaan tilassa tai hoidossa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaativat tarkemman kontrollin tai esimerkiksi lääkärin tarkastuksen.
Tähän mennessä potilailta saatujen palautteiden valossa digihoitopolkujen käyttö on helppoa ja lisäarvoa potilaille tuottavaa.
Potilaat ovat kertoneet muun muassa seuraavaa:
”Mielestäni tämän tyyppinen vuorovaikutus sopii ainakin minulle tosi hyvin ja näen että tällainen yleistyy tulevaisuudessa.”
”Viestitoiminto hyvä, kätevä ja suora tapa saada sydänhoitaja kiinni. Riskitekijä info oli selkeä ja ymmärrettävä ja hyödyin siitä.”
”Infopaketin sisältö on selkeä. Päiväkirja helppokäyttöinen. UKK oli hyvä osio, kun löytyi vastauksia omiin kysymyksiin.”
”Vierähti pitkä aika polulla, kun tutkinut asioita. Tiedontarve oli suuri.”
Palautteiden perusteella jokaisen kansalaisen kannattaa ainakin kokeilla myös digitaalisia palveluja!
Tulevaisuudessa lisää digipolkuja
Ensimmäisen digipolun käyttöönoton jälkeen Soitessa on saatu pilottiin tyräpotilaan ja eturauhassyöpäpotilaan digihoitopolut.
Kehityksessä ovat lasten ja nuorten magneettitutkimuksen, vauvatehon esittelyn, reuman ja paksusuolen tähystyksen digihoitopolut sekä ensimmäinen digipalvelupolku perhehoitajuuteen liittyen. Syksyllä
aloituksessa ovat diabeteksen, epilepsian, uniapnean ja lasiaispistoshoidon digihoitopolut. Lisäksi
keskustelussa ovat korvaushoidon sekä vammaisen lapsen ja nuoren tuen digipalvelupolut että astman ja pitkäaikaispotilaiden digihoitopolut.
Tavoitteena on saada noin 30 digihoito- ja palvelupolkua alulle, pilottiin ja tuotantoon eli potilas- ja asiakaskäyttöön vuoden 2023 loppuun mennessä. Tavoite on kova, mutta mahdollinen. Kaikista Soiten digipoluista saadaan myös ruotsinkielinen versio. Käyttäjäystävälliset mobiiliversiot ovat tulossa ensi vuonna asteittain käyttöön.
Digipolut ovat vaihtoehto ja mahdollisuus kaikkien näkökulmasta: ammattilaisen ja organisaation, mutta ennen kaikkea potilaan ja asiakkaan, siis kaikkien meidän kansalaisten näkökulmasta katsottuna.
Soiten Terveyskylä-pääkäyttäjä
Jonna Ström
Tämä juttu on julkaistu alun perin 8.9.2022 Soite.fi:
Terveyskylän palvelut sote-uudistuksen tukena
Hyvinvointialueet voivat hyödyntää Terveyskylän palveluita monipuolisesti ja saumattomasti osana oman alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Terveyskylän palveluita kehitetään yhteistyössä Suomen yliopistosairaaloiden kanssa. HUS toimii Terveyskylän palveluiden ICT-palveluiden tuottajana. Tutustu miten Terveyskylä voi vastata tarpeisiinne!