Luovuttajaehdokkaan tutkimuksiin kuuluu yleisen kliinisen lääkäritarkastuksen lisäksi veri- ja virtsakokeita, keuhkokuva ja sydänfilmi sekä munuaisten rakenteen ja toiminnan selvittäminen kuvantamis- ja isotooppitutkimuksilla.
Luovuttajan ja vastaanottajan kudosten ja leukosyyttien yhteensopivuus selvitetään verikokeen avulla. Jos vastaanottajan elimistössä on vasta-aineita luovuttajan kudostyyppejä kohtaan, vasta-aineet voivat aiheuttaa niin sanotun positiivisen ristikokeen. Jos tällaisessa tapauksessa tehtäisiin munuaissiirto, vasta-aineet aiheuttaisivat nopeasti siirteen hylkiytymisen. Tästä syystä positiivinen ristikoe on munuaissiirron este.
Psykiatri arvioi luovuttajaehdokkaan psyykkisen kokonaistilanteen. Tutkimuksista tiedetään, että mitä heikompi mielenterveys ja epävakaampi elämäntilanne luovuttajalla on ennen munuaisluovutusta, sitä todennäköisemmin hänen elämänlaatunsa ja mielenterveytensä heikkenevät luovutuksen jälkeen.
Jos tutkimuksissa ilmenee ongelmia, henkilö ei voi toimia munuaisen luovuttajana, vaikka haluaisi. Lopullisen päätöksen siitä, onko munuaisluovuttajana toimiminen henkilön terveyden kannalta turvallista, tekee aina lääkäri. Luovuttajalla on oikeus muuttaa mielensä luovutuksen suhteen missä vaiheessa tahansa.