Munuaissiirteen toimintaa seurataan veren kreatiniinimittausten ja virtsamäärien avulla. Noin neljäsosassa tapauksista siirteen toiminta ei käynnisty heti, vaan dialyysihoitoja jatketaan siirron jälkeen. Joskus käynnistyminen saattaa kestää useita päiviä tai viikkojakin. Tämä niinsanottu viivästynyt käynnistyminen johtuu useimmiten siirteen säilytyksen aikana tulevasta vauriosta, joka korjautuu ajan myötä.
| Kivunlievitys munuaissiirron jälkeen ja leikkaushaavan hoito | Leikkauksen jälkeisen kivunhoidon tavoitteena on päästä nousemaan vuoteesta ja liikkumaan ilman suurta epämukavuutta. Vuoteesta avustetaan nousemaan jo leikkauspäivänä tai viimeistään seuraavana päivänä, sillä liikkuminen nopeuttaa suolen toiminnan käynnistymistä ja leikkauksesta toipumista. Haavan sulkemisessa käytetään nykyään usein sulavia ompeleita. Sulamattomat ompeleet poistetaan 14–21 vuorokauden kuluttua leikkauksesta. |
| Virtsantulo munuaissiirron jälkeen | Munuaissiirteen toiminnan kannalta runsas juominen on tärkeää. Ennen munuaissiirtoa virtsarakko on saattanut olla vuosia käyttämättä, ja äkilliset suuret virtsamäärät siirron jälkeen laittavat virtsarakon koetukselle. Leikkauksen jälkeen virtsa voi olla alkuun veristä ja rakko ei kestä venytystä. Leikkauksen jälkeen pidetään ensimmäiset vuorokaudet virtsakatetria, yleensä 4 vrk, jolloin virtsa kerätään pussiin. Katetrin poiston jälkeen saattaa joutua käymään virtsaamassa hyvin usein, koska virtsarakko ei veny vielä riittävästi. Virtsaneritys tasaantuu kuitenkin usein pian normaaliksi. Leikkauksessa laitetaan usein stentti eli ohut katetri virtsanjohtimeen. Stenttiä käytetään turvaamaan virtsarakkosauman paranemista. Stentti poistetaan hoitajan toimesta 3–4 viikon kuluttua munuaisensiirrosta. Sen virtsarakon puoleisessa päässä on magneetti, johon tartutaan magneettikärkisellä poistoon suunnitellulla virtsakatetrilla. |
| Munuaissiirteen seuranta ultraäänen avulla | Munuaissiirteen rakennetta ja verenkiertoa seurataan ultraäänellä. Ultraäänitutkimus on kivuton rutiinitoimenpide, joka tehdään ainakin kertaalleen röntgenosastolla leikkausta seuraavana päivänä. Tutkimus paljastaa myös mahdolliset nestekertymät munuaisen ympärillä (veri, imuneste) ja esteet virtsan pääsylle virtsarakkoon. Joskus nestekertymä voidaan joutua tyhjentämään ultraääniohjatusti. Mikäli epäillään hyljintää, munuaisesta on otettava ultraääniohjauksessa koepala eli biopsia. |