Miehen verivirtsaisuuden tutkiminen

Jos virtsassa on verta, ensiksi tutkitaan virtsanäyte laboratoriossa. Näytteestä nähdään punasolujen määrä ja mahdollinen virtsatietulehdus.

​​

Mikäli virtsatietulehdusta tai muuta verivirtsaisuutta selittävää tekijää ei löydy, jatkotutkimukset ovat paikallaan. Virtsateiden ultraäänitutkimuksessa nähdään hyvin virtsateiden ylempien elinten rakenteet. Virtsarakon tutkimusta saattaa vaikeuttaa esimerkiksi tutkittavan lihavuus.

Virtsanäytteestä analysoidaan myös kasvainsolut. Näytteen tutkiminen patologian laboratoriossa kestää useamman päivän.

Virtsarakon tähystys on luotettava tutkimus virtsarakon tilan selvittämisessä. Rakon limakalvon muutokset ja jopa pienet kasvaimet voivat jäädä näkymättömiin ultraäänitutkimuksessa, minkä takia rakon tähystys on välttämätön.

Tähystys tehdään tavallisesti ohuen, taipuisan tähystysputken (skooppi) avulla poliklinikkakäynnillä. Tähystyksessä käytetään nestettä laajentamaan virtsarakkoa, jotta nähdään koko rakon seinämä.

Tähystyksen jälkeen virtsaputkessa saattaa esiintyä ohimenevästi hieman verta tai ärsytystä. Toimenpiteeseen liittyvät virtsatietulehdukset ovat harvinaisia. Virtsarakon tähystys ei vaadi sairaslomaa.

Lisätutkimukset

Jos kasvainsolunäytteessä tai ultraäänitutkimuksessa havaitaan poikkeavuuksia, virtsateiden tietokonekuvaus saattaa antaa lisätietoa tilanteesta.

Päivitetty  30.11.2022

Kyllä