Siirry sivun sisältöön
Terveyskylän talotOmapolkuTerveyskyläPRO
Terveyskylä.fi - Etusivulle
På svenska

Verivirtsaisuuden syyt

Silminnähden verinen virtsa on aina syytä tutkia perusteellisesti.

Joskus täysin terveillä ihmisillä voidaan löytää virtsanäytteessä verta esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä, vaikka virtsa näyttäisi paljaalla silmällä kirkkaalta. Tätä kutsutaan mikroskooppiseksi hematuriaksi. Mikroskooppinen hematuria voi ilmetä esimerkiksi raskaan fyysisen rasituksen jälkeen (jääkiekkopeli, juoksulenkki), tai se voi olla henkilön ominaisuus, jolle ei ole erityistä syytä tai sairautta.

Jos veri havaitaan pelkästään virtsanäytteestä eikä virtsaamiseen liity oireita, rutiininomaiset jatkotutkimukset eivät ole tarpeen.

Jos virtsaamiseen liittyy kipuja, kirvelyä, kylkikipua tai kuumetta, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Myös jos virtsasi on silminnähden punaista tai virtsassasi on hyytymiä etkä pysty kunnolla virtsaamaan, hakeudu heti lääkäriin.

Jatkotutkimukset ovat tarpeen aina, kun virtsa on silminnähden veristä. Useimmiten verisyyden aiheuttaja on virtsatietulehdus.

Nuoremmilla henkilöillä syynä voivat olla virtsateiden kivet tai vammat. Iäkkäämmillä kyseessä saattaa olla virtsateiden syöpä. Miehillä syynä voivat olla erityisesti eturauhasen sairaudet.

Laajasti käytössä olevat verenohennuslääkkeet voivat aiheuttaa veren esiintymistä virtsassa, mutta tässäkin tapauksessa verivirtsaisuustutkimukset on tehtävä ainakin kertaalleen.

Veren esiintyminen virtsassa voi liittyä myös joihinkin leikkaustoimenpiteisiin, kuten eturauhasen höyläykseen.

Virtsateiden yleisimmät syövät ovat munuaissyöpä ja virtsarakkosyöpä, jotka molemmat saattavat aiheuttaa verivirtsaisuutta.

Munuaissyövällä on yhteys tupakointiin ja merkittävään ylipainoon. Suuri osa munuaissyövistä löytyy vatsan ultraääni- tai tietokonekuvauksissa satunnaisena löydöksenä muun sairauden tutkimuksen yhteydessä.

Ensisijainen hoito on munuaisen poisto tai osapoisto leikkauksella. Leikkaus voi olla perinteinen avoleikkaus, tähystysleikkaus tai robottiavusteinen tähystysleikkaus.

Leikkauksen jälkeen ei tarvita solusalpaajia, jos syöpä ei ole levinnyt. Jos seurannassa löytyy yksittäinen etäpesäke, se pyritään leikkaamaan. Levinnyttä tautia hoidetaan syöpälääkkeillä.

Virtsarakon syövällä on yhteys tupakointiin ja ammattialtistumiseen lähinnä väriteollisuuden kemikaaleille. Suurin osa, 75–80 prosenttia, virtsarakkosyövistä on rakon limakalvolla esiintyvää pinnallista syöpää.

Syöpäkasvain poistetaan virtsaputken kautta höyläämällä. Toimenpiteen yhteydessä voidaan virtsarakkoon antaa kertaluonteinen solusalpaajahuuhtelu vähentämään syövän uusiutumista. Jos syöpäkasvain on ollut aggressiivinen, virtsarakon huuhteluhoitoja jatketaan säännöllisin välein, jopa kolmen vuoden ajan.

Noin 20–25 prosenttia virtsarakkosyövistä kasvaa virtsarakon lihaskerrokseen asti. Kun syöpä on edennyt lihakseen, tehokkain hoito on yleensä virtsarakon poistoleikkaus. Useimmiten leikkauksessa tehdään virtsa-avanne vatsan iholle. Joskus voidaan käyttää suolta uuden ”rakon” rakentamiseen. Tällöin virtsaaminen tapahtuu edelleen virtsaputken kautta.

Joskus rakonpoistoleikkauksen sijaan hoidoksi valitaan sädehoito tai solusalpaajahoito. Säännöllinen seuranta on tarpeen, koska syövän uusiutuminen on erittäin yleistä.

Tarkistettu 12.3.2026