Antibioottien käyttö ei ole ainoa syy antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrään (kuva).
Taudinaiheuttajien vastustuskykyyn antibiootteihin näyttää - antibioottien käytön runsauden ohella - vaikuttavan myös maiden yleinen hygieniatilanne, väestön terveys ja sosioekonominen asema.
Tämä selvisi kansainvälisessä hankkeessa, jossa tutkittiin yli 60 maan ja 79 kaupungin antibioottiresistenssin tilaa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tulokset antavat maailmanlaajuisesti vertailtavaa tietoa terveen väestön vastustuskyvystä antibiooteille.
Tutkimus suoritettiin keräämällä näytteitä kaupunkien käsittelemättömistä jätevesistä, muun muassa Viikinmäen jätevedenpuhdistamosta. Tämän jälkeen tutkijat eristivät näytteiden sisältämän DNA-materiaalin ja tutkivat niistä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien geenien DNA-sekvenssien esiintymistä.
Antibioottiresistenssin esiintymistä verrattiin sitten antibioottien käyttöön ja Maailmanpankin keräämiin sosioekonomisiin ja terveydellisiin ympäristön tilaa kuvaaviin muuttujiin.
Näyttäisi siltä, että kehittyneissä maissa, jossa hygieniataso ja elintaso ovat hyviä antibiootit tehoavat vielä hyvin. Esimerkiksi Suomessa ja Helsingissä on erittäin hyvä tilanne, eli antibioottiresistenssin esiintyminen on alhaista.
Alhaisen elintason maissa antibiootit vaikuttavat huonommin
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien geenien määrän suhteen maat jakaantuivat kahteen ryhmään: parempi tilanne eli vähiten antibioottiresistenssiä todettiin Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Vähiten erilaisia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerien geenejä oli Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Huonompi tilanne oli Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Eniten erilaisia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerien geenejä löytyi Brasiliasta, Intiasta ja Vietnamista.
Tutkija Annamari Heikinheimo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta sanoo, että niissä maissa, joissa antibioottiresistenssi on yleistä, olisi tärkeää kohdistaa toimia hygienian parantamiseen muun muassa viemäröintiä parantamalla.
– Myös lääkärien koulutukseen satsaaminen näyttäisi olevan kannattavaa antibioottiresistenssin torjunnassa, sillä yhtenä tekijänä alhaiselle antibioottiresistenssille todettiin maassa toimivien lääkärien määrä, sanoo Heikinheimo.
Tutkijat suosittelevat vastaavaa metagenomista analyysiä jätevesistä eettisenä ja edullisena tapana seurata ja ennustaa antibioottiresistenssiä globaalistikin.