Kiinteät ruoat

Kiinteät ruoat aloitetaan vähitellen 4–6 kk iässä. Annokset ovat alkuun pieniä maisteluannoksia, joita annetaan imetyksen tai korvikemaidon antamisen päätteeksi.

Terveille vauvoille aloitetaan 4–6 kuukauden iässä kiinteät ruuat eli lisäruoat alussa pieninä maisteluannoksina (lusikankärjellisestä muutamaan teelusikkaan). Pelkästään äidinmaidonkorviketta käyttäville vauvoille suositellaan kiinteiden ruokien aloittamista noin neljän kuukauden iässä. Jos yli neljän kuukauden ikäinen imetetty lapsi ​tuntuu tarvitsevan äidinmaidon lisäksi muuta ravintoa, kannattaa aloittaa kiinteät ruoat mieluummin kuin siirtyä äidinmaidonkorvikkeeseen. Näin aloittaen pulloruokinta ei syrjäytä imetystä, vaan rintamaito säilyy edelleen lapselle tärkeänä ravintona.

Maisteluannokset kannattaa aloittaa siten, että niitä annetaan imetyksen tai korvikemaidon antamisen päätteeksi. Viimeistään puolen vuoden iässä lapset alkavat tarvita äidinmaidon ohella kiinteitä ruokia. Lapsi tarvitsee kiinteästä ruoasta mm. proteiinia ja rautaa, joiden riittävän saannin turvaamiseen äidinmaidonkorvike tai vieroitusvalmiste ei enää riitä. Yli kuusi kuukautta jatkuvaan yksinomaiseen imetykseen liittyy esimerkiksi raudan puutteen riski. Lisäruokien aloittamisen myöhentäminen ei myöskään vähennä allergioiden ilmaantumista vaan päinvastoin saattaa jopa lisätä sitä, joten ei ole perusteltua viivästyttää lisäruokien aloittamista kuuden kuukauden ikää myöhemmäksi.

Kiinteiden ruokien käyttö

Lapsi on motorisesti valmis syömään kiinteitä ruokia, kun hän pystyy istumaan tuettuna, hallitsee pään ja silmien koordinaation ja kun hän tavoittelee ruokia kädellä. Suun motoriikka kehittyy kiinteitä ruokia syödessä. Yleensä lapsi on tällaisessa kehitysvaiheessa 4–6 kuukauden ikäisenä.

Lapset vieroksuvat luonnostaan uusia, varsinkin karvaita ja happamia makuja, joita on esimerkiksi kasviksissa. Rintamaidon makeudesta lapset pitävät luonnostaan ja siten myös esimerkiksi hedelmien mausta. Lapset tarvitsevat toistuvaa tutustumista uusiin makuihin ennen kuin oppivat pitämään niistä, joten samoja makuja kannattaa tarjota useita kertoja. Vanhempien ei kannata liian nopeasti lopettaa uuden ruoan tai maun tarjoamista, vaikka lapsi laittaisikin vastaan. Usein kyse on vain tottumattomuudesta uuteen makuun.

Kun lapsi osaa tarttua ruokailuvälineisiin, hänelle annetaan oma lusikka ja haarukka, vaikka aikuinen auttaa koko ajan syömisessä. Sormiruoiksi voi antaa esimerkiksi ruisleivän kannikan tai juuresten paloja, joilla lapsi voi harjoitella ruoan viemistä suuhun. Sormiruoista ei saa irrota palasia. Soseisen ruoan rakennetta voi karkeuttaa, kun lapsen hampaat puhkeavat. Yhden vuoden iässä lapsi syö rakenteeltaan lähes samaa ruokaa kuin muut perheenjäsenet, luonnollisesti sopivasti hienonnettuina tai pilkottuna. Sitkeät ruuat, kuten liha kannattaa vielä tässä vaiheessa hienontaa hyvin.

Lapsi ei tarvitse vellejä minkään ikäisenä, sillä aikaisin aloitettu velliruokinta saattaa vähentää imetystä tai jopa lopettaa sen. Velleillä tarkoitetaan juotavia (myös pullosta juotavia) kaupallisia maitovalmisteita, joihin on lisätty pieni määrä kasviksia, kuten perunaa ja porkkanaa, tai viljaa, esimerkiksi maissia tai riisiä. Yli viiden kuukauden ikäisillekin puurot sopivat rakenteeltaan paremmin syömisen opetteluun. Puuroa voi pikkuimeväiselle hivenen ohentaa äidinmaidolla tai äidinmaidonkorvikkeella, jotta ruokailu sujuu helpommin.

Aikuinen päättää, mitä ja milloin syödään, ja terve lapsi tietää, minkä verran jaksaa syödä.

Itse valmistaen tai kaupan hyllyltä

Kiinteitä ruokia voi tehdä itse noudattaen iänmukaisia ravitsemussuosituksia, tai ostaa kaupallisia valmisteita, joihin on selvästi merkitty käyttöikä. Neljän kuukauden iästä alkaen voidaan antaa kasvis-, marja- ja hedelmäruokia ja viiden kuukauden iässä viljavalmisteita, lihaa, kanaa, kalaa ja kananmunaa. Imeväisikäiselle ei anneta runsassokerisia tai suolaa sisältäviä lisäruokia eikä ruokaan lisätä suolaa.

Lue lisää

Ruokasuositukset (evira.fi)

Milloin tavallista maitoa?

Tavallinen rasvaton maito sopii juomaksi yhden vuoden iästä alkaen. Tavallista maitoa voi käyttää myös ruoanvalmistuksessa, esimerkiksi puuroissa. Hapanmaitovalmisteita, kuten jogurttia voi tarjota lapselle 10 kuukauden iästä. Terve lapsi ei myöskään tarvitse erityisiä 1–3-vuotiaille suunnattuja maitoja, vaan voi siirtyä vuoden iästä lähtien juomaan tavallista rasvatonta maitoa. Ravintosisältönsä puolesta 1–3-vuotiaille suunnattuja maitoja voi käyttää, jos ne tuntuvat käteviltä esimerkiksi matkoilla.

Peruna ja kasvikset

  • peruna, porkkana, kukkakaali, parsakaali, maissi, kurkku, tomaatti pavut, bataatti jne.
  • 4 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • aluksi kypsennettyinä soseissa, 6–10 kk iästä tuoreraasteina

Marjat ja hedelmät

  • mansikka, vadelmat, mustikka, ruusunmarja, omena, banaani, luumu, sitrushedelmät jne.
  • 4 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • soseena, tuoreraasteena, kiisselinä

Viljavalmisteet

  • kaura, ruis, ohra, vehnä, speltti, riisi, tattari, maissi, hirssi, mieluiten täysijyväisinä
  • 5 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • puuroja, soseiden mukana, leipä aluksi sormiruokana

Liha, kala ja kananmuna

  • broileri, kalkkuna, possu, nauta, lammas, poro, kalat, kananmuna
  • 5 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • aluksi jauhettuna soseiden mukana pieniä määriä (1 tl), myöhemmin annos kasvaa 1–1.5 rkl. Lihat ja kalat maustamattomina (ei myöskään valmiiksi maustettuja)

Maito ja maitovalmisteet

  • maustamaton jogurtti, piimä, rahka, maito kuumennettuna ruuassa
  • 10 kk iästä, lähempänä 1 vuoden ikää rasvaton maito juomaksi
  • sellaisenaan, mau​stettuna marjoilla ja​ hedelmäraasteilla

Ravintorasvat

  • tarvittaessa (esimerkiksi riittävän kasvun tueksi) rypsiöljyä lapsen soseruokaan tai puuroon

Edellinen sivuSeura​ava sivu

 


 

Päivitetty  21.1.2020 7.18