Kipu ja stressi
Haasteet, vaatimukset ja uhan kokeminen käynnistävät ihmisessä stressireaktion. Liian tiukat aikataulut, konfliktit ihmissuhteissa tai muutokset elämäntilanteessa ovat esimerkkejä stressitekijöistä, joita lähes jokainen ihminen kokee jossain vaiheessa elämäänsä.
Meidän voimavarat ja hallinnantunne vaikuttavat siihen, miten voimakas stressireaktiomme on.
Kipu on signaali, joka aktivoi stressireaktion. Näin ollen jo pelkkä kiputuntemusten jatkuva läsnäolo voi aiheuttaa pitkittynyttä stressiä.
Videolla psykologi kertoo, ettei stressi ole pelkästään epämiellyttävä tunne. Se voi myös heikentää immuunijärjestelmää ja unen laatua.
Kipuun liittyvä ahdistus
Pitkäaikainen kipu herättää usein huolta, hallinnan tunteen menetystä ja näköalattomuuden tunteita. Potilaasta voi tuntua, ettei kipu ikinä lopu. Hän voi myös ihmetellä mistä kipu johtuu ja kokea, ettei hän itse osaa tehdä sille mitään.
Murehtimista, pelkoa ja toivottomuutta nimitetään kipuun liittyväksi ahdistuneisuudeksi. Ahdistuneet ajatukset herkistävät myös stressireaktioille, samalla tavalla kuin työhuolet tai rahaongelmat voivat tehdä.
Videolla potilas kertoo, kuinka kipu saa hänet reagoimaan kaikkiin kehonsa tuntemuksiin entistä herkemmin.
Kipu laskee usein mielialaa
Jatkuva kipu on psyykkisesti kuluttavaa ja heikentää usein potilaan mielialaa. Myös kivun muut seuraukset, kuten uniongelmat, mielekkäiden asioiden putoaminen pois elämästä tai ristiriidat läheisten kanssa voivat laskea mielialaa.
Jos mielialan lasku jatkuu pitkään, voi kyseessä olla masennus. Muita masennuksen oireita ovat toivottomuuden ja huonommuuden tunteet, ilon tunteiden heikkeneminen, ärtyminen, eristäytyminen, heikentynyt ruokahalu ja univaikeudet. Masennuksen pahentuessa on mahdollista, että siihen liittyy myös itsetuhoisia ajatuksia.
Kipupotilaan tavallisia masennusoireita ovat uupuminen, univaikeudet ja keskittymishäiriöt. Depressiota ei aina tunnisteta kipuoireilun alta, kertoo videolla haastateltu psykiatri.
Masennuksen oireet vaihtelevat yksilöstä riippuen. Yhdellä voi korostua vaikeus saavuttaa mielihyvää, väsyminen ja ärtyminen pienistäkin asioista. Toinen taas voi nähdä tulevaisuutensa toivottomana ja itsensä epäonnistuneena.
Joskus masennuksesta kärsivä kipupotilas ajattelee, että hänen mielialansa korjautuu itsestään sen jälkeen, kun kipu on lievittynyt. Masennus on kuitenkin häiriötila, joka vaatii erillistä hoitoa. Kipua on myös huomattavasti vaikeampi hoitaa, jos potilaalla on hoitamaton masennus.
Vaikka kipu olisi laukaissut masennuksen, se ei välttämättä myöhemmin enää ole pääsyy masennuksen jatkumiselle. Siksi masennusta tulee hoitaa omana ongelmana kivun ohessa.
Jos mieli on maassa myös keho voi huonosti. Potilas kertoo, että ensin häntä epäilytti psykologin tapaaminen. Se kuitenkin auttoi häntä ymmärtämään omaa uupumustaan ja tämä auttoi häntä.